Sataa

Nyt se syksy tuli. Helteet ovat tiessään ja sadetta on saatu tällä viikolla joka päivä. Ja kyllä syksyä taas odotettiinkin. Kun joka päivä paistaa autinko, alkaa kaipaamaan tummia sadepilviä ja viileitä päiviä. Vauva-agentti on ihan haltioissaan sateesta. Pikkusiskokin sai postipaketissa kurahousut.

Viime vuonna kissat säikähtivät kylmiä ilmoja niin etteivät viihtyneet enää terassilla. Siiri on kuitenkin nyt villiintynyt niin, että yrittää pujahtaa ulos vapauteen joka kerta kun ovi aukeaa. Terassilla Siiri viettäisi mielelään vaikka koko yön. Siihen on varmaan syynä takapihalla öisin vieraileva opossumi, joka ei tunnu juuri välittävän parin metrin päässä pörräävästä kissasta. Maisa sen sijaan viihtyy parhaiten sisällä lämmittimen edessä silläkin uhalla, että saa lapsilta paljon huomiota osakseen.

Ai niin, Siirin kanssa käytiin taas pitkästä aikaa lääkärissä vanhan silmävamman takia. Silmä alkoi punoittaa ja siihen saatiinkin tipat. Lääkäri kuitenkin ehdotti, että koko silmä poistettaisiin jos se alkaa vaivaamaan useammin. Voi Siiriä, silmäpuoli kippurahäntä kissa olisi kyllä aika sympaattinen ilmestys.

Syksyä

Syksy on mennyt tosi nopeasti. Vauva-agentin aika on mennyt pitkälti vieraiden kanssa touhuamiseen, mutta on ehditty myös juhlia synttäreitä ja viettää yö metsässä, mistä toivottavasti on aikaa kirjoittaa lyhyesti tänne. Mullistava juttu tapahtui pari viikkoa sitten kun reipas poika ei enää halunnut yöksi vaippaa. Nyt perheessä vaihdetaan siis enää yhden lapsen vaippoja kun toinen hoitaa vessareissut ihan oma-aloitteisesti, huraa. Vauva-agentti nukkuu nyt paljon paremmin kuin aiemmin, joskus tosin pitää käydä pisulla keskellä yötä ja joskus sänky on jo ehtinyt kastua.

Kohta 1v täyttävä pikkusisko on vauhdikas tapaus ja törttöilee vauva-agentin leikeissä mukana. Aika paljon syntyy kinaa, tuuppimista ja jopa puremista, joten lapsia ei uskalla jättää yhtään keskenään. Kaikista rakkaimmat vauva-agentille ovat junarata ja junat, ja jos huolella rakennetun junaradan tulee joku rikkomaan niin siitä ei hyvää seuraa.

Nyt on taas se aika vuodesta kun kurpitsa on ujuttanut itsensä kahveihin, piirakoihin, oluisiin ja oven pieliin. Alle kahden viikon päästä vauva-agentti vetää cowboy-hatun päähänsä ja juhlii Halloweenia. Kuullaan silloin lisää!

Kieliä

Ilmeisesti Suomi tarjosi vauva-agentille hyvän ympäristön petrata puhelahjoja, sillä nyt suu käy tauotta. Myös mielikuvitus on vilkastunut ja vauva-agentti saattaa sanoa jotain ihan yllättävää kuten tänään äidille selvisi, että "R. kasvaa isoksi. Sitten tulee näpystä (=nänni) vettä." Suomesta tuotiin myös iso kasa äidin vanhoja Mikko Mallikas kirjoja ja niitä on luettu siitä asti joka ilta. Sunnuntaina vauva-agentti aloitti Piilaakson Suomikoulun muskarissa eli nyt opitaan uusia laulujakin suomeksi.

Vauva-agentti on oppinut myös paljon uusia englanninkielen sanoja, mutta kovinkaan pitkälle jalostuneita lauseita ei olla vielä kuultu. Tyypillisimmät jutut englanniksi ovat mm: train coming, all aboard, let's go, come on, this way, sorry, horse, milk, shoes, car, fire truck, motorcycle, mommy, mine, no... Näillä voi pitää kavereiden kanssa jo vähän keskustelua yllä. Usein suomi ja englanti sekoittuvat ja vauva-agentti saattaa sanoa esim. Mennään katsomaan horse. 

Päivähoidossa kielenä on espanja, mutta sitä vauva-agentti käyttää kotona harvemmin. Aqua ja mas on kuultu, mutta muuten äidillä ja iskällä ei olekaan oikein hajua kuinka hyvin vauva-agentti puhuu ja ymmärtää espanjaa. Viime viikolla pikkusiskokin aloitti hoidossa. Äiti on opettanut siskolle muutamia vauvaviittomia ja nyt niihin on vihdoin alkanut tulla vastakaikua. Niistä voi hyvinkin olla apua myös päivähoidossa kun mitään muuta yhteistä kieltä ei vielä ole. 

Suomen jälkeen

Suomen loman jälkeen meni hetkonen, että päästiin kiinni arjen kuvioihin. Niin sitä oli taas ehtinyt unohtaa miten ikävästi kymmenen tunnin aikaero näkyykään lapsiperheessä kun yöllä kukkuu sekä vauva ja taapero vuorotellen. Päivällä uni olisi puolestaan maistunut ja vauva-agentin sai kirjaimellisesti repiä sängystä ylös (ja muualtakin, mihin nyt sattui nukahtamaan). Yksi tuskainen lieveilmiö oli myös väsyneen uhmaikäisen jatkuva kiukuttelu ja huonotuulisuus. No, sekin loppui onneksi viikon jälkeen.

Tällä kertaa lennettiin Lontoon kautta British Airwaysillä. Vaihdot olivat aika pitkät, mikä olikin lopulta hyvä asia kun pelkästään terminaalista toiseen siirtyminen bussilla ja junalla kesti 1,5h. Siihen päälle vielä lasten syöttämiset, juottamiset, vaipan vaihdot ja vessakäynnit niin ihan kivasti saatiin kolme tuntia kulumaan. Huono puoli Lontoossa oli se, että siellä jouduttiin avaamaan ja maistamaan pikkusiskon ruokia ja maitoja turvatarkastuksessa.

Vauva-agentille kerrottiin jo hyvissä ajoin etukäteen, että lentokoneessa kaikilla on oma paikka, missä syödään, nukutaan ja katsotaan piirrettyjä. Vauva-agentti oli niin jännänä lentomatkasta, että katsoi vain kiltisti ulos ikkunasta, söi ja nukkui kuten suunniteltiin. Paluumatka oli puolestaan vähän rankempi kun lennettiin päivällä ja lapset nukkuivat pienissä pätkissä eri aikaan. Olipa loma Suomessa kuinka ihana tahansa, ei Atlantin yli huvita kuitenkaan lennellä kovinkaan usein. 

Oli mahtavaa nähdä isovanhempia, perheenjäseniä, ystäviä, tuttuja ja vanhoja työkavereita. Kiitos kaikille!

San Diegon paras osuus

Pakko jatkaa vielä vähän San Diegon lomasta, vaikka tässä välissä ollaan oltu jo Suomessakin. Loman ehkä parasta antia oli ihanat rannat. Mission Bayssä leikittiin ensin huikeassa leikkipuistossa ja siitä siirryttiin välipalan kautta mereen leikkimään. Vesileikit oli vauva-agentillekin ihan turvallisia, koska vesi oli matalaa, tyyntä ja kaiken lisäksi mukavan lämmintä. Pikkusisko nukkui päikkäreitä palmun katveessa, miedossa merituulessa. Aika leppoista.

Yhtenä päivänä käytiin myös pienessä akvaariossa La Jollassa. San Diegossahan on iso ja hieno Sea Life, mutta sen todettiin olevan ihan liikaa tälle tiimille eläintarhan ja Legolandin jälkeen. Birch Aquarium oli juuri sopivan kokoinen paikka 2,5-vuotiaalle ja hinnaltaankin erittäin kohtuullinen. Kaikkien näiden huvitusten lisäksi joka päivä uitiin hotellin uima-altaassa. Vauva-agentti polskutteli hienosti kelluikkeiden ja uimapötkön avulla.

Vielä ennen kuin suunnattiin auto kohti pohjoista, piipahdettiin San Diegon kehutussa vanhassa kaupungissa. Ihan sympaattinen joo, mutta erittäin kaupallinen ja täynnä turistikrääsää. Aamupala ja nopea kävelykierros oli siellä ihan riittävästi.

San Diego: Legoland ja Zoo

Maanantaina mentiin koko perhe Legolandiin. Ihan mahtava paikka! Lippujen hinnat olivat tietysti ihan pilvissä, mutta onneksi alle 3-vuotiaat lapset pääsivät ilmaiseksi. Aikuinen maksoikin sitten 72 dollaria per henkilö. Koko perhe jaksoi hienosti viisi tuntia legoaiheisia vempaimia ja viihdykkeitä. Muutama kerta jonotettiin erilaisiin kieputtimiin, mutta parasta oli se, että paikassa oli paljon myös sellaista osallistavaa puuhaa pienille, että jonottamiseen ei tarvinnut haaskata liikaa aikaa.

Paikka oli tosi iso ja nähtävää olisi luonnollisesti riittänyt, mutta nyt keskityttiin vauva-agenttia kiinnostaviin juttuihin. Plussaa oli myös hyvät ravintolat ja vauvan hoitohuone, missä pikkusiskoa pystyi huoltamaan ihan kaikessa rauhassa ja siististi sisätiloissa. Vauva-agentti suosittelee Legolandia, huippu mesta!

Tiistaina alkoi iskän seminaari, joten äiti vastasi ohjelmasta siitä eteenpäin. Tiistaina mentiin heti San Diegon eläintarhaan. Sitä olikin kehuttu kovasti ja se sijaitsi ihan lyhyen ajomatkan päässä, joten äiti ajatteli sen olevan sopivan kevyttä ohjelmaa. No, kevyttä se ei missään nimessä ollut, koska eläintarha oli erittäin mäkinen ja kerta kaikkiaan valtava paikka. Tuplarattaiden puskeminen ylös alas mäkiä kuumana päivänä ihmispaljoudessa oli suoraan sanottuna ihan kamalaa ja siinä vilahti moni eläin ohi kun yritettiin päästä päikkäriaikaan pois siitä sokkelosta.

Eläintarhassakin päästiin piipahtamaan ensiavussa kun vauva-agentin sormi jäi rattaiden renkaan väliin. Kynsi irtosi osittain ja sitä käytiin putsaamassa ja laittamassa laastaria päälle. Kaoottinen retki päättyi molempien lasten huutamiseen. Ei tainnut äidilläkään olla itku kaukana. Suoraan sanottuna mikä tahansa pienempi eläintarha on paljon kivempi pienten lasten. Oli hienoa nähdä norsuja ja leijonia, mutta enemmän innoissaan vauva-agentti oli ranchin hevosista. Vauva-agentti suosittelee San Diegon eläintarhaa niille, joiden jalat jaksaa taapertaa näin isossa ja mäkisessä eläintarhassa.

Kuvat Legolandista

San Diego: Puolimatka

San Diegon loman parhaat palat tulevat sopivissa erissä, joista tässä ensimmäinen.

San Diegoon ajaa Piilaaksosta noin kahdeksan tuntia yhdellä rykäisyllä. Vauva-agentti ei ollut valmis moiseen autossa istumiseen, joten sekä mennessä että tullessa vietettiin yksi yö matkan varrella. Matkaan lähdettiin lauantaina ja noin neljän tunnin ajon jälkeen päädyttiin Solvang-nimiseen, söpöön pieneen tanskalaiskylään. Kyllä, Kaliforniassa on pieni kaupunki, joka on kuin suoraan Tanskasta. Toki Tanska on paljon muutakin kuin tuulimyllyjä ja viinereitä, mutta tämä oli ihan virkistävän erilainen paikka kliseineen.

Solvangista jatkettiin vielä vähän matkaa vuorille pienelle ranchille. Jostain käsittämättömästä syystä päätettiin valita sellainen tie, missä seisoi keskellä tietä kyltti "closed". Eikä ollut turhaan tuo kyltti, sillä tie oli ERITTÄIN huonossa kunnossa, kapea, kiemurteli kordeiden pudotusten vieressä ilman minkäänlaista suoja-aitaa. Äiti pystyi jännitykseltään tuskin hengittämään kun taas vauva-agentti hihkui innoissaan takapenkillä. Perillä autosta nousi omituinen haju ja vähän jo huoletti oliko uusi ajokki pistetty liian koville heti alkuun. Ranch oli oikein mukava paikka, harmi vaan kun ei ehditty viipyä pidempään. Parasta oli hevoset.

Seuraavana aamuna pysähdyttiin vielä Santa Barbarassa ennen kuin suunnattiin Losin ruuhkiin ja kohti San Diegoa. Kaikki olivat tosin aika väsyneitä eli visiitti jäi melko lyhyeksi.