Viime viikolla oli eka varsinainen helleviikko. Tiistaina asteita oli n. 35c ja asunnon sisälläkin mittari pompsahti kolmeenkymppiin. Samana iltana tilattiin netistä ilmastointilaite, koska olo kävi aika tukalaksi. Vauva-agentti ja äiti viilensivät oloaan uima-altaalla Rinconada -nimisessä puistossa. Vauva-agentti kävi uimassa siis ihan ensimmäistä kertaa ikinä ja tykkäsi kovasti. Siispä uimassa käytiin kahtena iltapäivänä putkeen ja loppuviikko uitiin omalla pihalla, koska auto oli iskän käytössä.
Äiti oli aluksi vähän hermona vauva-agentin uimisinnosta. 1,5-vuotiaalla ei tunnu ihan kamalasti olevan tolkkua siitä, miten vedessä kannattaa liikkua. Koko ajan piti mennä syvemmälle ja syvemmälle sinne missä isot lapset remusivat. Toisella kerralla meni jo vähän paremmin kun pahin alkuinnostus oli laantunut. Vähän jo harjoiteltiin potkujakin. Snäkipala eli pupukeksit oli ehdottomasti uintireissun kohokohtia.
Viime viikon lämpötilat oli sen verran kovia, että äitiä hieman jo huolestutti vauva-agentin jaksaminen. Poika oli kyllä pääosin pirteä, mutta välillä posket helottivat kirkkaanpunaisina kuumuudesta ja pientä nuutuneisuutta oli havaittavissa. Pahinta oli kun yöksi ei saanut vauva-agentin huonetta oikein viilenemään. Vettä vauva-agentti juo onneksi reippaasti ja ulkona yritetään pysytellä varjossa. Välillä se on kuitenkin ihan mahdotonta, mutta sitten kaivetaan laukusta aurinkorasva ja välillä mennään varjoon huilimaan.
Ja sitten iloinen yllätys lukijoille eli nyt on vihdoin taas kamerassa laturi, huraa! Koska vanhaa laturia ei kerta kaikkiaan saatu kaivettua mistään esille, päätettiin ostaa uusi. Nyt kuitenkin pidetään vielä pientä jännitystä ilmassa, sillä kuvathan ei siirry koneella suinkaan ihan itsestään. Yritetään saada jotain näytille seuraavalla kerralla, se on saletti.
keskiviikko 29. kesäkuuta 2011
lauantai 18. kesäkuuta 2011
Tennispallovempele ja muita juttuja
Palo Altossa on vietetty kulunut viikko helteisissä tunnelmissa. Iltapäivisin vauva-agentti on lähinnä istuskellut omassa pienessä uima-altaassaan, koska on ollut liian kuuma tehdä mitään sen ihmeellisempää. Ensi viikolla aiotaan katsastaa lähistöllä sijaitseva maauimala tyttökaverin Lynnin kanssa.
Torstaina käytiin oman kylän pienessä eläintarhassa. Se olikin oikein kiva paikka viettää kuuma iltapäivä, vaikka ei niitä eläimiä nyt niin hirveästi näkynyt. Paikka on kuitenkin niin pieni, että vauva-agentin uskalsi antaa ihastella elukoita ilman että äidin tarvitsi roikkua paidan kauluksessa kiinni. Sisätiloissa on lisäksi pieni lasten tiedemuseo, missä oli ihan mieletön tennispallovempele. Sen parissa vauva-agentti jaksoi puuhastella pitkään ja äidin metrin päästä huutelemat kehoitukset menivät ihan kuuroille korville pojan keskittyessä niin täysillä. Jännittävää puuhassa oli syöttää tennispalloja erilaisista aukoista ja putkista sisään vempeleeseen ja seurata sitten niiden kulkeutumista isoon laariin, josta saattoi taas kahmia sylin täydeltä palloja ja aloittaa homma alusta.
Huomenna on täällä muuten isänpäivä. Jännä nähdä millaisen kortin vauva-agentti onkaan askarrellut omalle ihanalla iskälleen.
Torstaina käytiin oman kylän pienessä eläintarhassa. Se olikin oikein kiva paikka viettää kuuma iltapäivä, vaikka ei niitä eläimiä nyt niin hirveästi näkynyt. Paikka on kuitenkin niin pieni, että vauva-agentin uskalsi antaa ihastella elukoita ilman että äidin tarvitsi roikkua paidan kauluksessa kiinni. Sisätiloissa on lisäksi pieni lasten tiedemuseo, missä oli ihan mieletön tennispallovempele. Sen parissa vauva-agentti jaksoi puuhastella pitkään ja äidin metrin päästä huutelemat kehoitukset menivät ihan kuuroille korville pojan keskittyessä niin täysillä. Jännittävää puuhassa oli syöttää tennispalloja erilaisista aukoista ja putkista sisään vempeleeseen ja seurata sitten niiden kulkeutumista isoon laariin, josta saattoi taas kahmia sylin täydeltä palloja ja aloittaa homma alusta.
Huomenna on täällä muuten isänpäivä. Jännä nähdä millaisen kortin vauva-agentti onkaan askarrellut omalle ihanalla iskälleen.
maanantai 13. kesäkuuta 2011
Uutta viikkoa
Hyviä uutisia, sillä vauva-agentin unet ovat taas vähän parantuneet puhjenneen poskihampaan myötä. Se, että kaikki saavat nyt nukuttua yönsä kohtuullisen hyvin, tekee elämästä paljon mukavampaa. Sen lisäksi Piilaaksoonkin taitaa vihdoin tulla kesä. Jos tällä viikolla nautitaan helteistä, äiti aikoo viedä vauva-agentin uimaan ihan oikeaan uima-altaaseen. Vauva-agentilla on toki omalla takapihalla pieni lasten allas, missä istuskellaan sekä vaatteet päällä että ilman vaatteita, mutta varsinaisesti uimista ei ole vielä koskaan kokeiltu.
Tänään nautittiin aamukahvit sveitsiläisessä seurassa ja äiti vei tietysti taas sitruunoita tuliaisiksi, koska oman pihan puu suorastaan notkuu hedelmistä. Vauva-agentti testasi kissan retuutus temppunsa leikkikaveriin, joka ei tykännyt niistä yhtään niin paljon kuin Maisa-kisu. Tosin ei kukaan osaa sanoa tykkääkö Maisakaan vauva-agentin otteista, mutta kilttinä kissana antaa kaiken tapahtua ja hakeutuu kerta toisensa jälkeen tyrkylle vauva-agentin lähettyville. Vanhemmat tietysti toruvat vauva-agenttia eli kissojen kiusaaminen ei missään tapauksessa ole sallittua.
Elokuun alussa on tiedossa parin viikon Suomen loma. Äitiä huvittaisi viettää vähän pidempi loma, mutta toisaalta pitkä lento vaihtoineen kahdestaan vauva-agentin kanssa ei ihan hirveästi houkuttele. Onko 1,5-vuotiaan kanssa kahdestaan lentäminen ihan tuhoon tuomittu idea vai selviääkö äiti yksin touhukkaan ja kärsimättömän lapsen kanssa matkasta...? Kaksi viikkoa tuntuu niin lyhyeltä ajalta, että juuri kun ehtii toipua aikaerosta pitääkin jo matkustaa takaisin. Jäämme miettimään tätä.
Tänään nautittiin aamukahvit sveitsiläisessä seurassa ja äiti vei tietysti taas sitruunoita tuliaisiksi, koska oman pihan puu suorastaan notkuu hedelmistä. Vauva-agentti testasi kissan retuutus temppunsa leikkikaveriin, joka ei tykännyt niistä yhtään niin paljon kuin Maisa-kisu. Tosin ei kukaan osaa sanoa tykkääkö Maisakaan vauva-agentin otteista, mutta kilttinä kissana antaa kaiken tapahtua ja hakeutuu kerta toisensa jälkeen tyrkylle vauva-agentin lähettyville. Vanhemmat tietysti toruvat vauva-agenttia eli kissojen kiusaaminen ei missään tapauksessa ole sallittua.
Elokuun alussa on tiedossa parin viikon Suomen loma. Äitiä huvittaisi viettää vähän pidempi loma, mutta toisaalta pitkä lento vaihtoineen kahdestaan vauva-agentin kanssa ei ihan hirveästi houkuttele. Onko 1,5-vuotiaan kanssa kahdestaan lentäminen ihan tuhoon tuomittu idea vai selviääkö äiti yksin touhukkaan ja kärsimättömän lapsen kanssa matkasta...? Kaksi viikkoa tuntuu niin lyhyeltä ajalta, että juuri kun ehtii toipua aikaerosta pitääkin jo matkustaa takaisin. Jäämme miettimään tätä.
torstai 9. kesäkuuta 2011
Nuku hyvin, vauva-agentti!
Tai sitten älä nuku... Palataan taas nukkumisasiaan, koska tuntuu olevan tapetilla vauva-agentin huushollissa ihan alituisesti. Nyt jos jollain on antaa hyviä vinkkejä siitä kuinka saada melkein 1,5-vuotias nukkumaan yönsä putkeen, ne otetaan enemmän kuin kiitollisena vastaan.
Se tiedetään, että vauva-agentille tulee taas isoa hammasta eli tokihan hampaan puhkeaminen haittaa nukkumista. Mutta kun tätä riekkumista on kestänyt jo vaikka kuinka kauan ja ikuisesti jatkuva univaje oikeasti rasittaa aika lailla vanhempiakin. Nyt kuvioihin on tullut myös kurkku suorana kirkuminen ja esimerkiksi viime yönä tätä herkkua kesti melkein kaksi tuntia. Enää ei todellakaan riitä pikku hyssyttelyt ja tutti suuhun. Eikä kannata ehdottaa, että ottakaa vauva-agentti viereen nukkumaan, koska kukaan muu ei nuku siinä pyörimisessä ja potkimisessa. Lisäksi jos vauva-agentti hoksaa, että kissat nukkuvat samassa sängyssä ollaan peli menetetty lopullisesti. Ainut vaihtoehto olisi kykkiä vauva-agentin sängyn vieressä ja pitää kädestä kiinni, mutta onhan se vähän naurettavaa kun nukahtamisessa saattaa kestää tuntikin. Ja sitä kykkimistä pitäisi siis tehdä useamman kerran yössä.
Äiti luki netistä, että tämän ikäisillä saattaa olla jokin takertumisvaihe tai sitten ihan vaan painajaisia. Se jo pelkästään olisi helpottava tieto, että kyse on ohimenevästä vaiheesta ja että kuukauden päästä tiedossa on taas hyvin nukuttuja öitä. Erityisen huonosti nukuttujen öiden jälkeen toivoisi isovanhempien asustelevan vähän lähempänä, jolloin voisi itse kerätä vähän voimia. Ehkä nyt ensin vaan odotellaan ja katsotaan tapahtuuko muutosta kun hampaat on tehty. Ei kai tässä muukaan auta.
Se tiedetään, että vauva-agentille tulee taas isoa hammasta eli tokihan hampaan puhkeaminen haittaa nukkumista. Mutta kun tätä riekkumista on kestänyt jo vaikka kuinka kauan ja ikuisesti jatkuva univaje oikeasti rasittaa aika lailla vanhempiakin. Nyt kuvioihin on tullut myös kurkku suorana kirkuminen ja esimerkiksi viime yönä tätä herkkua kesti melkein kaksi tuntia. Enää ei todellakaan riitä pikku hyssyttelyt ja tutti suuhun. Eikä kannata ehdottaa, että ottakaa vauva-agentti viereen nukkumaan, koska kukaan muu ei nuku siinä pyörimisessä ja potkimisessa. Lisäksi jos vauva-agentti hoksaa, että kissat nukkuvat samassa sängyssä ollaan peli menetetty lopullisesti. Ainut vaihtoehto olisi kykkiä vauva-agentin sängyn vieressä ja pitää kädestä kiinni, mutta onhan se vähän naurettavaa kun nukahtamisessa saattaa kestää tuntikin. Ja sitä kykkimistä pitäisi siis tehdä useamman kerran yössä.
Äiti luki netistä, että tämän ikäisillä saattaa olla jokin takertumisvaihe tai sitten ihan vaan painajaisia. Se jo pelkästään olisi helpottava tieto, että kyse on ohimenevästä vaiheesta ja että kuukauden päästä tiedossa on taas hyvin nukuttuja öitä. Erityisen huonosti nukuttujen öiden jälkeen toivoisi isovanhempien asustelevan vähän lähempänä, jolloin voisi itse kerätä vähän voimia. Ehkä nyt ensin vaan odotellaan ja katsotaan tapahtuuko muutosta kun hampaat on tehty. Ei kai tässä muukaan auta.
Niin söpöä
Tälle sivustolle on koottu kaikki ihanuudet. Näyttäisi olevan myös eurooppalaisia nettikauppoja eli Suomeen ei tarvitse tilata kalliisti täältä Amerikasta asti.
tiistai 7. kesäkuuta 2011
Draamaa
Tänään vieras I. lähti kotiin, mutta ennen lähtöä sattui vähän epämiellyttävä episodi, joka sai vauva-agentin ihan pois tolaltaan.
Äiti ja I. päättivät ottaa lähdön kunniaksi pari kuvaa etupihalla ja koska kisut ovat heti kärppänä ovella vaanimassa kun se avataan, päätettiin sulkea ovea niin etteivät kissat pääsisi livahtamaan karkuun. Koska myös takaovi oli auki, paiskasi yllättävä tuulen vire etuoven kiinni niin, että tokihan se meni lukkoon. Tämä oli siitä ikävää, että äiti ja I. olivat ulkona kun taas vauva-agentti, avaimet ja kännykät sisällä.
Äiti hipsutteli sukkasillaan naapuriin, jossa alettiin raivokkaasti etsiä iskän käyntikorttia. Sitä ei löytynyt, mutta puhelinnumero saatiin toki selvitettyä muutakin kautta. Iskä ei tietenkään vastannut puhelimeen, joten seuraavaksi metsästettiin työpaikan osoite, jotta naapurin rouva voisi ajaa sinne ja hakea iskältä autotallin ovikoodin, jossa siis vara-avaimet olivat. Vauva-agentti itki hysteerisesti koko ajan, sillä oli varmasti maailman pelottavin asia jäädä yksin kotiin.
Mitä tästä opittiin? Olisi hyvä opetella tärkeät puhelinnumerot ja koodit kaiken varalta. Jotain tällaista sattuu kuitenkin jossain vaiheessa. Naapurisopu kannattaa säilyttää, koska äiti olisi ollut ihan pulassa ilman huippuavuliasta naapurinrouvaa. Myöskin paikalle juuri parahiksi sattuneet puutarhurit alkoivat jo tutkia kuinka saisivat irrotettua ikkunankarmit, mutta onneksi ihan niin pitkälle ei tarvinnut mennä. Täytyy vain todeta, että ihmiset ovat ihanan auttavaisia kun hätä on suuri. Ja vaikka koko homma saattaa tuntua ihan pieneltä jutulta niin kyllä siinä hätääntyi äitikin kun vauva-agentti karjui paniikissa oven takana ja lohduttamaankaan ei päässyt.
Äiti ja I. päättivät ottaa lähdön kunniaksi pari kuvaa etupihalla ja koska kisut ovat heti kärppänä ovella vaanimassa kun se avataan, päätettiin sulkea ovea niin etteivät kissat pääsisi livahtamaan karkuun. Koska myös takaovi oli auki, paiskasi yllättävä tuulen vire etuoven kiinni niin, että tokihan se meni lukkoon. Tämä oli siitä ikävää, että äiti ja I. olivat ulkona kun taas vauva-agentti, avaimet ja kännykät sisällä.
Äiti hipsutteli sukkasillaan naapuriin, jossa alettiin raivokkaasti etsiä iskän käyntikorttia. Sitä ei löytynyt, mutta puhelinnumero saatiin toki selvitettyä muutakin kautta. Iskä ei tietenkään vastannut puhelimeen, joten seuraavaksi metsästettiin työpaikan osoite, jotta naapurin rouva voisi ajaa sinne ja hakea iskältä autotallin ovikoodin, jossa siis vara-avaimet olivat. Vauva-agentti itki hysteerisesti koko ajan, sillä oli varmasti maailman pelottavin asia jäädä yksin kotiin.
Mitä tästä opittiin? Olisi hyvä opetella tärkeät puhelinnumerot ja koodit kaiken varalta. Jotain tällaista sattuu kuitenkin jossain vaiheessa. Naapurisopu kannattaa säilyttää, koska äiti olisi ollut ihan pulassa ilman huippuavuliasta naapurinrouvaa. Myöskin paikalle juuri parahiksi sattuneet puutarhurit alkoivat jo tutkia kuinka saisivat irrotettua ikkunankarmit, mutta onneksi ihan niin pitkälle ei tarvinnut mennä. Täytyy vain todeta, että ihmiset ovat ihanan auttavaisia kun hätä on suuri. Ja vaikka koko homma saattaa tuntua ihan pieneltä jutulta niin kyllä siinä hätääntyi äitikin kun vauva-agentti karjui paniikissa oven takana ja lohduttamaankaan ei päässyt.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)