Viimeiset

Amerikan eloa on jäljellä enää vajaa kolme viikkoa. Hurjaa! Pari viime viikkoa on hoidettua käytännön asioita täällä Kaliforniassa ja etänä Suomen suuntaan. Pientä ja isoa tehtävää on paljon, mutta tähän mennessä tärkeimmät on saatu pois alta. Suomesta on löytynyt uusi koti, päivähoitopaikat lapsille ja töitä iskälle. Äitihän palaa sinne mistä kolme vuotta sitten lähti. Muuttoilmoitus on tehty ja Kelaan laitettu tieto muutosta. Täällä päässä ollaan myyty tavaroita pois, valittu muuttofirma, käyty läpi tavaroita, hoidettu asioita pankin kanssa, myyty toinen auto jne jne. Lista on loputon... Ja vieläkin olisi vaikka mitä hommaa.

Onneksi on ollut aikaa nauttia myös ihanista kevätpäivistä. Puut on kukassa ja linnut visertelee ihan villeinä. Ensi viikolle on suunniteltu pientä retken poikasta mikäli asiat saadaan järjestettyä hyvälle mallille. Sitten pitäisi vielä miettiä mitä kaikkea halutaan ostaa täältä mukaan Suomeen. Tuntuu, että aika loppuu.

Tällä viikolla aloitettiin myös hyvästien jättäminen. Kovin outo tunne kun ei tiedä näkeekö näitä ihmisiä enää koskaan. Haikeutta ilmassa.

Kirppukasat

Iiiik! Kissoilta loytyi alkuviikosta kirppuja. Sen jalkeen paivat ovat kuluneet imurin varressa ja pyykkia pesten. Kuka olisi uskonut, etta sisakissoihin paasee kirppu hypahtamaan. Ilmeisesti sellainen on tarttunut matkaan Siirin karkureissuilta.

Kirppuepisodin kuluessa on opittu paljon. Kuten se, etta taalla ilmasto on erittain suotuisa kirpuille ja kaikilla ulkona liikkuvilla lemmikeilla pitaisi olla estolaakitys paalla. Kirput ovat siita malsia, etta vaikka aikuiset yksilot saa havitettya kissasta, ne ovat onnistuneet munimaan ison lajan munia joka paikkaan, jotka sitten aikojen saatossa kuoriutuvat toukiksi ja kehittyvat aikuisiksi kirpuiksi, jotka selviavat ilman ruokaa kuukausia. Suurin homma on siis yrittaa siivota kaikki triljoonat munat pois ja imuri on siihen hommaan tehokkain valine jos ei halua myrkyttaa koko taloa.

Kissojen kasittely alkoi kirppukylvylla ja sen jalkeen niskaan levitettiin sellaista ainetta, jonka olisi tarkoitus pitaa kirput loitolla. Kissat piti myos madottaa heisimatoa vastaan. Nuo kirppulaakkeet ovatkin sitten aikamoista myrkkya ja netista voi lukea loputtomiin kauhutarinoita niiden aiheuttamista sivuvaikutuksista. Siiri ja Maisa olivat kaksi paivaa operaation jalkeen aika apaattisia, mutta ehka vain kerasivat voimia kylpemisen jalkeen ja masistelivat kun eivat paase enaa viereen nukkumaan.

Kirppuongelma ei ollut erityisen vakava eika siita koitunut muuta fyysista vaivaa kuin vahan ylimaaraisia rapsutuksia kissoille ja extra paljon siivottavaa. Eniten vaurioita karsi aidin paakoppa,koska kyllahan siina mieli jarkkyy kun nakee pienen mustan loisen vilistan kissan karvojen seassa. Onneksi tama huomattiin ennen Suomeen paluuta. Olisihan se ollut aika noloa vieda kirppuisia kissoja tulliin. Ja onpahan nyt ainakin siivottu ja laitettu kirppujen innoittamana tavaroita sailytykseen muuttoa varten. Lisaa muuttoasiaa ensi kerralla, toivottavasti kirpuista on paasty siihen mennessa eroon!

Juhlahumua

Nyt on ne kauan odotetut synttärit pidetty ja vauva-agenttikin voi taas nukkua yönsä rauhassa. Olipa ihanaa kun kaikki kaverit pääsivät mukaan juhlimaan! Vauva-agentti oli vähän tunteellisella tuulella ja väsynyt, koska skippasi päikkärit. Mukana taisi olla myös niin kovasti viikkokausia kestänyttä jännittämistä ja odottamista, että välillä vähän kiukutti ja harmitti kaikki. Hauskaa oli kaikesta huolimatta!

Tänä vuonna tarjoiltiin mm. nakkipiiloja ja vaahtokarkkitikkuja. Idea marshmallow popseihin löytyi täältä ja sen lisäksi, että ne olivat ihan superhelppoja tehdä, olivat ne sekä lasten että aikuisten suosikkeja. Myös valkosuklaa toimii mansikanmakuisten vaahtokarkkien kanssa.

Kaikessa hässäkässä jäi kuvaaminen aika vähiin, mutta tässä muutama kuva.

Synttärisuunnitelmia

Tammikuu on lopuillaan ja se tarkoittaa tietysti sitä, että on aika juhlia vauva-agentin 3-vuotissynttäreitä. Synttärit olivat eilen 29. päivä, mutta isot juhlat pidetään lauantaina. Tänään vauva-agentti heräsi viideltä jännittämään hoitopaikassa pidettäviä juhlia.

Alunperin juhlat oli tarkoitus järjestää kotona, mutta koska homma lähti vähän lapasesta ja äiti kutsui kaikki kaverit, juhlat siirretään lähipuistoon. Se ei olekaan yhtään hullumpi idea, koska lauantaiksi on luvattu auringonpaistetta, puistossa on tilaa riehua ja kotia ei tarvitse siivota. Sitä paitsi vauva-agentti ei tule koskaan juhlimaan synttäreitään puistossa Suomessa, joten puisto on monella tapaa huippu paikka juhlia.

Viime viikonloppuna käytiin hillittömässä party-kaupassa, missä oli ihan kaikkea mahdollista krääsää ihan kaikenlaisiin juhliin. Ei välttämättä kaikkein tyylikkäintä tavaraa, mutta hyvä paikka ostaa mm. valmiiksi täytettyjä ilmapalloja ja pikku juttuja lahjapussukoihin. Täältä tilattiin kaksi kakkua, joista toinen on päivänsankarin pyynnöstä suklaakakku. Lisäksi luvassa on saippuakuplakone, ongintaa ja leppoisaa oleskelua toivottavasti aurinkoisessa kevätsäässä.

Hyvää Uutta Vuotta 2013!

Hassua miten nopeasti joulu unohtuukaan kun ensin sitä fiilistellään reilu kuukausi etukäteen. Kuusikin kannettiin pihalle pian joulun jälkeen ja nyt on suunnattu ajatukset alkaneeseen vuoteen.

Joulusta sen verran, että se sujui oikein mukavissa merkeissä kotosalla. Pikkusiskolle tosin puhkesi vauvarokko, että sattuikin sitten juuri juhlista jaloimman aikaan. Piilaakson joulusää oli aika surkea kun vaan satoi. Joulupukki piipahti oven takana tuomassa lahjat ja huikkasi se hyvät joulutkin siinä samalla. Vauva-agentti oli tästä aivan haltioissaan! Brion junarata sai mukavasti täydennystä, kauppaan saatiin kassakone ja pikkukeittöön paljon uusia herkkuja.

Uusi vuosi tuokin sitten reippaasti uusia juttuja koko perheelle kun aika täällä Amerikassa alkaa käymään vähiin. Maaliskuussa olisi tarkoitus pakata taas tavarat konttiin ja kissat bokseihin eli muuttaa Suomeen. Muuttoa on tähän asti työstetty pääosin ajatuksen tasolla, pikku hiljaa pitäisi saada aikaan myös jotain konkreettista. Kun maa vaihtuu, käverit jäävät Amerikkaan, molemmat vanhemmat menevät töihin ja lapset päiväkotiin, se tuntuu nyt niin jättimäiseltä asialta ettei siitä saa edes kunnon otetta. Suomeen muutto on kuitenkin ihan tervetullut muutos kun lapset ovat vielä pieniä. Arki näin kaukana voi joskus olla aika raskasta, mutta toisaalta tiiviistä perhe-elämästä on myös nautittu kovasti. Elämme jännittäviä aikoja!