tiistai 20. joulukuuta 2011

Mullistus joulun alla

Vauva-agentin perheeseen syntyi soma tyttövauva 5.12. Vauva-agentti on nyt siis isoveli ja luovuttanut vauva-tittelin pariviikkoiselle pikkusiskolleen. Loistoveli vauva-agentti onkin ollut: pikkusisko saa päivittäin runsaasti pusuja, haleja ja paijauksia veljeltään. Mustasukkaisuutta ei vielä ole siis nähty, mutta muuten itsepäinen vauva-agentti on testannut rajojaan orastavan uhmaiän merkeissä jo pari kuukautta. Ei ole aina helppoa olla taapero eikä varsinkaan taaperon äiti tai isä kun joutuu toistamaan itseään kymmeniä kertoja päivässä ja keksimään muitakin tapoja asettaa rajoja kuin jatkuvasti käskemällä "Ei" tai "Älä".

Vauva-agentin kotona aiotaan viettää niin perinteinen suomalainen joulu kuin mahdollista. Lunta ja läheisiä siitä tulee tietysti puuttumaan. Tämä on muuten eka kerta kun äiti ja iskä viettävät joulua omassa kodissa, mukavaa omalla tavallaan sekin.

torstai 24. marraskuuta 2011

Juhlasesonki

Loppuvuosi täällä Amerikassa on yhtä juhlatilpehöörin ilotulitusta. Lokakuun lopussa juhlittiin Halloweenia. Vauva-agentti ei tänä vuonna panostanut aikaa eikä rahaa kyseiseen juhlaan, joten päätettiin käydä ainoastaan naapurin mummon luona karkkien toivossa. Namujen sijaan rakennusmieheksi pukeutunut vauva-agentti sai hauskan kirjan. Äiti innostui kaivertamaan kurpitsalyhtyjä, mutta jotenkin tuli vähän sellainen fiilis, että aika iso vaiva yhden illan takia.

Onneksi joulua aletaan tuupata joka tuutista jo hyvissä ajoin yhdessä Kiitospäivän kanssa eli joulufiilistä voi hyvin hehkuttaa parikin kuukautta. Kiitospäivää varten voi hankkia mm. kalkkuna-aiheisen astiaston ja siitä siirtyä sujuvasti joulun teemoihin. Täällä on oikeasti helppo viedä joulukoristelu ihan uudelle tasolle ja se vähän pelottaakin, kuinka silmä jo alkaa tottua kaikkiin mauttomuuksiin. Hauska nähdä millaisen joulun vauva-agentti saa täällä kaukana. Äiti on etsiskellyt jotain pohjoismaisen hillittyä jouluvalosarjaa ja ihana vinkki itsetehtävään malliin löytyi täältä. Toteutus ei näyty kovin haastavalta, lähinnä kysytään vähän viitseliäisyyttä.

Vauva-agentin ensimmäinen Kiitospäivä sujui hienosti ulkoilun ja perinteisten ruokien merkeissä. Ruoat tilattiin etukäteen ravintolasta ja ne yllätti juhlijat positiivisesti. Vauva-agentin suosikkiruoka oli kermavaahto. Sitä vaadittiin lisää monta kertaa.

maanantai 24. lokakuuta 2011

Pipi

Ou nou, vauva-agentti on pipi! Tämä oli myös vauva-agentin ensimmäinen oma havainto aamulla ja sitten sitä onkin kuultu pitkin päivää. Kuumeessa oleminen on tosi harvinainen juttu, sillä vauva-agentilla on ollut kuumetta ainoastaan kerran puolivuotiaana. Nytkin kuume nousi ihan yhtäkkiä ja esimerkiksi mitään nuhaoireita ei ole. Olisikohan poskihampaita tulossa..?

Vauva-agentin sanavarastoon on tullut yhtäkkiä paljon uusia sanoja. Puheen kehityshän on ollut aika hitaanlaista johtuen varmaankin vieraasta kieliympäristöstä, mutta on uudesta kielestä tarttunut muutama sana kuten Bye bye ja Thank you. Näitä osataan käyttää sujuvasti jo ihan oikeissa tilanteissa.

Pipi on nykyisin suosikkisanoja ja koska polvi on kesän jäljiltä vähän arpinen, voi samoja pipejä osoittaa uudestaan ja uudestaan. Toinen paljon hoettu sana on kukkuu eli nukkuu. Tällä komennetaan iskää tai äitiä iltaisin kukkumaan vauva-agentin huoneen lattialla kunnes vauva-agentti saa itse unen päästä kiinni. Monessa sanassa on pelkästään ensimmäinen tai viimeinen tavu, mutta äkkiä sitä oppii ymmärtämään mitä haetaan takaa. Kommunikointi on aika sujuvaa nykyisin, vaikka se ei olekaan vielä kovin pitkälle jalostunutta. Niin ja molemmat kissat ovat muuten jostain syystä Siirejä. Tällä hetkellä monimutkaisin päivittäisessä käytössä oleva sana taitaa olla pastilli, joka lausutaan jotakuinkin näin: pahtijji.

Vauva-agentti kävi tänään yöunille jo seitsemältä, mutta on herännyt tunnin sisällä jo kaksi kertaa. Toivotaan hyviä ja pitkiä unia, sillä päikkärit jäi tänään välistä, vaikka väsyneen pojan silmät kirjaimellisesti pyörivät päässä kun päivällä väsytti niin paljon.

maanantai 17. lokakuuta 2011

Heräilyä...

Vauva-agentti on viettänyt kuukauden päivät blogikoomassa. Inspiraatiota kirjoittamiseen ei kerta kaikkiaan löytynyt yhtään mistään, mutta onneksi tilanne alkaa nyt jo näyttää paremmalta. Syyskuu oli sitä paitsi tosi kuuma kuukausi, joten äidin mehut oli ihan lopussa eli siinä heti yksi syy miksei ole jaksanut istahtaa koneelle.

Loppukuusta saatiin vieraita kahdeksi viikoksi ja sen myötä taas uutta virtaa. Myös muutama syksyinen päivä on nähty Piilaaksossa ja hämmästelty ihan uunona, että mitä sateisena päivänä voi muka tehdä. Onneksi Suomesta saatiin mukaan kuravaatteet, joten jos menee kovin sateiseiseksi päästään myös ulkoilemaan. Raikkaat ja viileät illat ovat ihana asia. Jotenkin niitä on näin suomalaisena kaivannut pitkän kesän jälkeen.

Halloween kuumottaa ihan ovella ja vauva-agentti on yhä ilman pukua. Viime vuonnahan pukeuduttiin suloiseen seeprateemaan, silloin vietettiin Halloweenia Napassa. Kurpitsoita on hankittu, mutta jotenkin kyseinen juhla ei muuten innosta niin kovasti tässä vaiheessa. Pikemminkin odotellaan jo joulua. Ikeasta löytyi muuten glögiä ja piparkakkutalo, huraa ja kiitos taas Ikealle!

Kuvia syyskuulta on tulossa pikimmiten ja mm. juttua vauva-agentin siirtymisestä pinnasängystä isoon sänkyyn. Sängyn vaihto olikin erityisesti aluksi varsinainen show kun pieni poika hullaantui siitä, että pystyi itse säätelemään pysyykö sängyssä vai ei. Ja voitte vain arvata pysyikö...

keskiviikko 7. syyskuuta 2011

Pitkä viikonloppu

Maanantaina vietettiin Labor Day:tä eli iskälläkin oli vapaapäivä. Pitkä viikonloppu vietettiin melko aktiivisissa merkeissä ja käytiin mm. San Josessa sijaitsevassa Children's Discovery Museumissa, San Franciscon eläintarhassa ja maanantainakin ajeltiin San Franciscoon asti Golden Gate Parkiin.

Discovery Museum oli huippu ja siellä olisi helposti kuluttanut ihan vaikka kokonaisen päivän. Vauva-agentti tarvitsee kuitenkin päiväunensa, joten nyt tehtiin vain pikainen 2,5 tunnin tutustuminen paikan ihmeellisyyksiin. Eläintarhassa ollaan käyty monta kertaa ennenkin. Tällä kertaa parasta oli puistoa ympäri kiertävä höyryjuna, jolle vilkuteltiin ihan joka käänteessä. Eläimet jäi ihan toissijaiseksi. Vauva-agentti yritti myös useaan kertaan livahtaa aitojen yli tai ali, sekin oli kivaa.



























Golden Gate Parkissa oli tarkoitus mennä Japanese Tea Gardeniin, mutta kun perille päästiin puoli tuntia ennen porttien sulkeutumista ei enää viitsitty tuhlata sisäänpääsymaksuihin. Sen sijaan käveltiin vähän matkaa puistossa ja etsittiin lähietäisyydeltä sopiva ravintola. Vauva-agentti valitsi päivällisekseen falafelpyöryköitä ja riisiä.

Viikonlopun aikana todettiin taas moneen kertaan se, että täällä kaikki kivat paikat aukeavat myöhään ja menevät aikaisin kiinni. Useat lapsille tarkoitetut aktiviteetit aukeavat klo 10 ja sulkevat ovensa viideltä illalla. Varsinkin arkisin iskän töiden jälkeen on ihan turha yrittää ehtiä mihinkään ja sitäkin ennen saattaa mennä tiukille jos vauva-agentin päikkärit venähtää. Iltapäivät on yleensä paras aika päivästä viettää ilmastoiduissa sisätiloissa, mutta siihen tarjoutuu harmillisen vähän mahdollisuuksia. Aukioloaikojen lisäksi hämmästyttää kalliit sisäänpääsymaksut. Kenties aika on kullannut muistot ja oikeasti Suomessa on ihan yhtä tyyristä, mutta tuntuu kuitenkin aika kovalta hinnalta maksaa 1,5-vuotiaasta 10 dollaria museoon ja aikuisestakin 15 dollaria eläintarhaan.

Vuosi sitten samaan aikaan vauva-agentti asui Napassa jo kuin vanha tekijä ja pohdiskeli Halloween juhlintojen asuvalintaa. Kurkkaa tästä, mitä viime Labor Daynä tehtiin.

lauantai 20. elokuuta 2011

Loman jälkeen

Viime viikolla heitettiin taas hyvästejä kun loma Suomessa veteli viimeisiään. Pikainen pyrähdys tutuissa maisemissa, tärkeimpien ihmisten ympäröimänä oli ihana, hauska, kiireinen ja täynnä tunteita. Kotiinkin oli kiva palata, koska matkalaukku elämä vaatii veronsa ja vauva-agenttikin alkoi olla jo aika puhki kaikesta tohinasta. Viimeinen rutistus oli pitkä lentomatka, joka tällä kertaa tehtiin New Yorkin kautta. Ensimmäinen pätkä meni hienosti business-luokassa. Nykistä San Franciscoon lennettiin vielä reilut kuusi tuntia ikivanhalla American Airlinesin purkilla ja tämän yhden kokemuksen perusteella vauva-agentti perheineen suosittelee koneen vaihtoa Euroopassa vähän kivuttomampana vaihtoehtona.

Vaikka kotona on mukavaa ja arkirutiinit tuo vaadittavaa järjestystä lapsiperheen elämään, orastavaa ikävää ja pientä haikeutta on ilmassa. Toisaalta kun tietää, että koti-ikävästä on selvitty ennenkin, ei tämä tunnu sillä tavalla lohduttomalta. Nyt yritetään pitää mielessä se, että täällä ollaan vain kaksi vuotta, saadaan hienoja kokemuksia, tutustutaan uusiin ihmisiin ja tehdään sellaisia juttuja mistä Helsingissä ei osattaisi edes uneksia. Kenties loman ajankohdaksi kannattaisi valita pimeä ja kylmä talvikuukausi, jolloin paluu aurinkoiseen Kaliforniaan olisi paljon houkuttelevampi. Se tosiasia pitänee myöntää itselleen, että ulkomailla asuvan elämä on yhtä hyvästien heittoa ja pientä jatkuvaa ikävää ja siihen on kai vaan tottuminen.

Tässä muutamia kuvia. Kameraa ei useinkaan muistettu edes kaivaa esille kun oltiin niin keskittyneitä lomailuun.


Kot kot juna Lintsillä


Erityisesti Lintsin hurjat laitteet kiinnostivat

Äiti ja iskä juhlivat rapujen kera

sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Loman kynnyksellä

Maanantaina matkustetaan pariksi viikoksi Suomeen. Kalenteri täyttyy jo hurjaa vauhtia kun niin paljon halutaan ehtiä tekemään. Loma ei ehka tällä kertaa ole kaikista rentouttavin jos katsoo menojen määrää, mutta sitäkin odotetumpi ja tärkeämpi.

Nyt myös vauva-agentti on siirtynyt nykyaikaan kun hankittiin vihdoin iPad. Sen toivotaan tuovan helpotusta pitkille lennoille jos uni ei maistu eikä muutenkaan huvita istua paikoillaan. Tähän mennessä iPad on ollut iso hitti eli painavat lelukassit voidaan ilmeisesti jättää kotiin tällä kertaa. Käyttöliittymä on mainio pienelle lapselle kun ei tarvitse säheltää hiiren kanssa. Riittää, että vikkelät sormet osuu ruudulla oikeaan kohtaan. Koneeseen on nyt ladattu videoita ja pelejä, joista tässä kolme suosikkia:

1. Peek a boo barn -pelissä ladossa piileskee eri eläimiä. Vauva-agentti toistaa jo perässä sujuvasti muutaman eläimen nimen englanniksi, hämmästyttävää.

2. Hello Zoo -pelissä erityisen kiva on simppeli muistipeli. Kun kaikki kolme paria on vihdoin löydetty, voi antaa itselleen pienet aplodit hienosta suorituksesta.

3. Seek & Find on kaikessa yksinkertaisuudessaan tosi viehättävä. Vauva-agenttia eniten huvittaa My Farm -kuvassa pörräävä traktori.

Aamulla pakataan viimeiset tavarat ja sitten suunnataan hirvittävän pitkälle lentomatkalle. Mutta on vaan niin ihana päästä Suomeen, että kyllähän sen jaksaa. Pian nähdään!

torstai 21. heinäkuuta 2011

Kesän kuvapläjäys!

Nyt on kamerassa taas kaikki piuhat ja vihdoin saadaan kesän riennoista kuviakin esille. Tässä niitä tulee kerralla vähän useampi ilman sen kummempia selityksiä.

Kotihommia













































Foothill Park

Foothill Park on ainoastaan palo altolaisten käyttöön tarkoitettu iso puistoalue. Asukkaat voivat viedä puistoon vieraita esim. grillaamaan. Viimeksi puistossa nähtiin käärme, joka onneksi osoittautui vain harmittomaksi luikertilijaksi - joskin aika ällöttävä se oli silti. Lisäksi nähtiin kaksi peuraa ja haukkoja. Puistossa on pieni järvi, josta vauva-agentti on luonnollisesti enemmän kuin kiinnostunut.





Leikkipuistossa

Täällä käydään viikottain, koska puisto sijaitsee lähellä kotia. Erityisen kivaa on tutut lapset ja riippusilta.


















Itsenäisyyspäivä

Kuten edellisessä kirjoituksessa mainittiin, Itsenäisyyspäivänä vauva-agentti kävi Alameda County Fairissa (eli isossa tivolissa) ja Celebrate America -nimisessä tapahtumassa. Parasta molemmissa oli ihanat elukat.

  
Tarjolla monenlaista monsteriherkkua
Määkivä lammas sai aikaan pienen itkun





Isänmaallinen pomppulinna


maanantai 11. heinäkuuta 2011

Mitä tapahtui vuosi sitten?

Niin se aika vaan kuluu. Vauva-agentti on ihan kohta 1,5-vuotta. Äiti tunnelmoi vuoden vanhojen kuvien parissa ja totesi, että pulleroisen vauvan piirteet alkaa pikku hiljaa kadota ja hiuksetkin on kasvaneet pitkiksi ja tuuheiksi (?). Vauva-agentilla ei ole tähän mennessä ollut kovin paljon sanottavaa, mutta nyt alkaa vihdoin sanoja ja höpötystä tulemaan joka päivä enemmän. Vauhtia sen sijaan on riittänyt ja ymmärrystä paljonkin. Fiksu poika suorittaa simppeleitä askareita mielellään, hoitaa unilelujaan ja antaa pusuja käskystä.

Vuosi sitten näihin aikoihin oltiin Israelissa. Vauva-agentti matkusti ulkomaille ensimmäistä kertaa ja oli vähän ihmeissään maailman menosta.























Viikko sitten oli 4. heinäkuuta eli itsenäisyyspäivä. Viikonloppuna käytiin isossa tivolissa, joka oli tosi hauska paikka. Vauva-agentti kävi katsastamassa siat, lehmät ja vuohet sekä pienet ankanpoikaset, joita myytiin hintaan 6 dollaria/kpl. Hetki jo harkittiin jospa hankittaisiin sellainen omalle takapihalle. Sunnuntaina vuorossa oli hieman perinteisempää menoa "Celebrate America" -tapahtumassa, joka oli sekä kovasti uskonnollinen että isänmaallinen. Iskä oli saanut vinkkiä huippuhäppeningistä pomoltaan. Onneksi tänne ei matkustettu sen kauemmas kuin viereiseen Mountain View:n kaupunkiin asti eli kun tunnissa oli katsottu tarjonta läpi, ei harmittanut lähteä kotiin päin. Samalla nähtiin myös Googlen toimitilat ja ajettiin Google-nimistä tietä pitkin.

Maanantaina eli itsenäisyyspäivän aattona kutsuttiin kylään vauva-agentin sveitsiläinen tyttökaveri vanhempineen. Olipa kerrassaan ihana iltapäivä omalla takapihalla. Ihan uutena juttuja tästä suuresta juhlapäivästä tuli se, että päinvastoin kuin Suomessa, täällä meno on astetta riehaakkaampaa. Ilmeisesti nuoret juhlivat aika railakkaastikin ja perheet pakkaavat piknik-vermeet ja suuntaavaat puistoihin ja erilaisiin tapahtumiin koko päiväksi. Joka ilta paukkuivat ilotulitukset jossain päin Piilaaksoa.

Edelleen on pieniä kuvateknisiä ongelmia. Nyt on kameran laukku kateissa ja ilmeisesti piuha, jolla kuvat siirtyvät koneelle, on tuossa kadonneessa laukussa. Sori.

keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

Uintihommia

Viime viikolla oli eka varsinainen helleviikko. Tiistaina asteita oli n. 35c ja asunnon sisälläkin mittari pompsahti kolmeenkymppiin. Samana iltana tilattiin netistä ilmastointilaite, koska olo kävi aika tukalaksi. Vauva-agentti ja äiti viilensivät oloaan uima-altaalla Rinconada -nimisessä puistossa. Vauva-agentti kävi uimassa siis ihan ensimmäistä kertaa ikinä ja tykkäsi kovasti. Siispä uimassa käytiin kahtena iltapäivänä putkeen ja loppuviikko uitiin omalla pihalla, koska auto oli iskän käytössä.

Äiti oli aluksi vähän hermona vauva-agentin uimisinnosta. 1,5-vuotiaalla ei tunnu ihan kamalasti olevan tolkkua siitä, miten vedessä kannattaa liikkua. Koko ajan piti mennä syvemmälle ja syvemmälle sinne missä isot lapset remusivat. Toisella kerralla meni jo vähän paremmin kun pahin alkuinnostus oli laantunut. Vähän jo harjoiteltiin potkujakin. Snäkipala eli pupukeksit oli ehdottomasti uintireissun kohokohtia.

Viime viikon lämpötilat oli sen verran kovia, että äitiä hieman jo huolestutti vauva-agentin jaksaminen. Poika oli kyllä pääosin pirteä, mutta välillä posket helottivat kirkkaanpunaisina kuumuudesta ja pientä nuutuneisuutta oli havaittavissa. Pahinta oli kun yöksi ei saanut vauva-agentin huonetta oikein viilenemään. Vettä vauva-agentti juo onneksi reippaasti ja ulkona yritetään pysytellä varjossa. Välillä se on kuitenkin ihan mahdotonta, mutta sitten kaivetaan laukusta aurinkorasva ja välillä mennään varjoon huilimaan.

Ja sitten iloinen yllätys lukijoille eli nyt on vihdoin taas kamerassa laturi, huraa! Koska vanhaa laturia ei kerta kaikkiaan saatu kaivettua mistään esille, päätettiin ostaa uusi. Nyt kuitenkin pidetään vielä pientä jännitystä ilmassa, sillä kuvathan ei siirry koneella suinkaan ihan itsestään. Yritetään saada jotain näytille seuraavalla kerralla, se on saletti.

lauantai 18. kesäkuuta 2011

Tennispallovempele ja muita juttuja

Palo Altossa on vietetty kulunut viikko helteisissä tunnelmissa. Iltapäivisin vauva-agentti on lähinnä istuskellut omassa pienessä uima-altaassaan, koska on ollut liian kuuma tehdä mitään sen ihmeellisempää. Ensi viikolla aiotaan katsastaa lähistöllä sijaitseva maauimala tyttökaverin Lynnin kanssa.

Torstaina käytiin oman kylän pienessä eläintarhassa. Se olikin oikein kiva paikka viettää kuuma iltapäivä, vaikka ei niitä eläimiä nyt niin hirveästi näkynyt. Paikka on kuitenkin niin pieni, että vauva-agentin uskalsi antaa ihastella elukoita ilman että äidin tarvitsi roikkua paidan kauluksessa kiinni. Sisätiloissa on lisäksi pieni lasten tiedemuseo, missä oli ihan mieletön tennispallovempele. Sen parissa vauva-agentti jaksoi puuhastella pitkään ja äidin metrin päästä huutelemat kehoitukset menivät ihan kuuroille korville pojan keskittyessä niin täysillä. Jännittävää puuhassa oli syöttää tennispalloja erilaisista aukoista ja putkista sisään vempeleeseen ja seurata sitten niiden kulkeutumista isoon laariin, josta saattoi taas kahmia sylin täydeltä palloja ja aloittaa homma alusta.

Huomenna on täällä muuten isänpäivä. Jännä nähdä millaisen kortin vauva-agentti onkaan askarrellut omalle ihanalla iskälleen.

maanantai 13. kesäkuuta 2011

Uutta viikkoa

Hyviä uutisia, sillä vauva-agentin unet ovat taas vähän parantuneet puhjenneen poskihampaan myötä. Se, että kaikki saavat nyt nukuttua yönsä kohtuullisen hyvin, tekee elämästä paljon mukavampaa. Sen lisäksi Piilaaksoonkin taitaa vihdoin tulla kesä. Jos tällä viikolla nautitaan helteistä, äiti aikoo viedä vauva-agentin uimaan ihan oikeaan uima-altaaseen. Vauva-agentilla on toki omalla takapihalla pieni lasten allas, missä istuskellaan sekä vaatteet päällä että ilman vaatteita, mutta varsinaisesti uimista ei ole vielä koskaan kokeiltu.

Tänään nautittiin aamukahvit sveitsiläisessä seurassa ja äiti vei tietysti taas sitruunoita tuliaisiksi, koska oman pihan puu suorastaan notkuu hedelmistä. Vauva-agentti testasi kissan retuutus temppunsa leikkikaveriin, joka ei tykännyt niistä yhtään niin paljon kuin Maisa-kisu. Tosin ei kukaan osaa sanoa tykkääkö Maisakaan vauva-agentin otteista, mutta kilttinä kissana antaa kaiken tapahtua ja hakeutuu kerta toisensa jälkeen tyrkylle vauva-agentin lähettyville. Vanhemmat tietysti toruvat vauva-agenttia eli kissojen kiusaaminen ei missään tapauksessa ole sallittua.

Elokuun alussa on tiedossa parin viikon Suomen loma. Äitiä huvittaisi viettää vähän pidempi loma, mutta toisaalta pitkä lento vaihtoineen kahdestaan vauva-agentin kanssa ei ihan hirveästi houkuttele. Onko 1,5-vuotiaan kanssa kahdestaan lentäminen ihan tuhoon tuomittu idea vai selviääkö äiti yksin touhukkaan ja kärsimättömän lapsen kanssa matkasta...? Kaksi viikkoa tuntuu niin lyhyeltä ajalta, että juuri kun ehtii toipua aikaerosta pitääkin jo matkustaa takaisin. Jäämme miettimään tätä.

torstai 9. kesäkuuta 2011

Nuku hyvin, vauva-agentti!

Tai sitten älä nuku... Palataan taas nukkumisasiaan, koska tuntuu olevan tapetilla vauva-agentin huushollissa ihan alituisesti. Nyt jos jollain on antaa hyviä vinkkejä siitä kuinka saada melkein 1,5-vuotias nukkumaan yönsä putkeen, ne otetaan enemmän kuin kiitollisena vastaan.

Se tiedetään, että vauva-agentille tulee taas isoa hammasta eli tokihan hampaan puhkeaminen haittaa nukkumista. Mutta kun tätä riekkumista on kestänyt jo vaikka kuinka kauan ja ikuisesti jatkuva univaje oikeasti rasittaa aika lailla vanhempiakin. Nyt kuvioihin on tullut myös kurkku suorana kirkuminen ja esimerkiksi viime yönä tätä herkkua kesti melkein kaksi tuntia. Enää ei todellakaan riitä pikku hyssyttelyt ja tutti suuhun. Eikä kannata ehdottaa, että ottakaa vauva-agentti viereen nukkumaan, koska kukaan muu ei nuku siinä pyörimisessä ja potkimisessa. Lisäksi jos vauva-agentti hoksaa, että kissat nukkuvat samassa sängyssä ollaan peli menetetty lopullisesti. Ainut vaihtoehto olisi kykkiä vauva-agentin sängyn vieressä ja pitää kädestä kiinni, mutta onhan se vähän naurettavaa kun nukahtamisessa saattaa kestää tuntikin. Ja sitä kykkimistä pitäisi siis tehdä useamman kerran yössä.

Äiti luki netistä, että tämän ikäisillä saattaa olla jokin takertumisvaihe tai sitten ihan vaan painajaisia. Se jo pelkästään olisi helpottava tieto, että kyse on ohimenevästä vaiheesta ja että kuukauden päästä tiedossa on taas hyvin nukuttuja öitä. Erityisen huonosti nukuttujen öiden jälkeen toivoisi isovanhempien asustelevan vähän lähempänä, jolloin voisi itse kerätä vähän voimia. Ehkä nyt ensin vaan odotellaan ja katsotaan tapahtuuko muutosta kun hampaat on tehty. Ei kai tässä muukaan auta.

Niin söpöä

Tälle sivustolle on koottu kaikki ihanuudet. Näyttäisi olevan myös eurooppalaisia nettikauppoja eli Suomeen ei tarvitse tilata kalliisti täältä Amerikasta asti.

tiistai 7. kesäkuuta 2011

Draamaa

Tänään vieras I. lähti kotiin, mutta ennen lähtöä sattui vähän epämiellyttävä episodi, joka sai vauva-agentin ihan pois tolaltaan.

Äiti ja I. päättivät ottaa lähdön kunniaksi pari kuvaa etupihalla ja koska kisut ovat heti kärppänä ovella vaanimassa kun se avataan, päätettiin sulkea ovea niin etteivät kissat pääsisi livahtamaan karkuun. Koska myös takaovi oli auki, paiskasi yllättävä tuulen vire etuoven kiinni niin, että tokihan se meni lukkoon. Tämä oli siitä ikävää, että äiti ja I. olivat ulkona kun taas vauva-agentti, avaimet ja kännykät sisällä.

Äiti hipsutteli sukkasillaan naapuriin, jossa alettiin raivokkaasti etsiä iskän käyntikorttia. Sitä ei löytynyt, mutta puhelinnumero saatiin toki selvitettyä muutakin kautta. Iskä ei tietenkään vastannut puhelimeen, joten seuraavaksi metsästettiin työpaikan osoite, jotta naapurin rouva voisi ajaa sinne ja hakea iskältä autotallin ovikoodin, jossa siis vara-avaimet olivat. Vauva-agentti itki hysteerisesti koko ajan, sillä oli varmasti maailman pelottavin asia jäädä yksin kotiin.

Mitä tästä opittiin? Olisi hyvä opetella tärkeät puhelinnumerot ja koodit kaiken varalta. Jotain tällaista sattuu kuitenkin jossain vaiheessa. Naapurisopu kannattaa säilyttää, koska äiti olisi ollut ihan pulassa ilman huippuavuliasta naapurinrouvaa. Myöskin paikalle juuri parahiksi sattuneet puutarhurit alkoivat jo tutkia kuinka saisivat irrotettua ikkunankarmit, mutta onneksi ihan niin pitkälle ei tarvinnut mennä. Täytyy vain todeta, että ihmiset ovat ihanan auttavaisia kun hätä on suuri. Ja vaikka koko homma saattaa tuntua ihan pieneltä jutulta niin kyllä siinä hätääntyi äitikin kun vauva-agentti karjui paniikissa oven takana ja lohduttamaankaan ei päässyt.

keskiviikko 25. toukokuuta 2011

Pilvisen päivän päivitys

Hassu ilmiö täällä Kaliforniassa on se, että kun on tottunut siihen, että melkein joka päivä paistaa aurinko, ei oikein viileänä ja harmaana päivänä osaa tehdä muuta kuin kyyhöttää sisällä kotona. Omituista tämä on siksi, että viime talvi koetteli lumessa rattaita hampaat irvessä työntävää äitiä, mutta silti joka päivä mentiin ulos. Tänään on siis vähän harmaampaa, mutta aamulla tehtiin kyllä reipas kävely ensin eläinkauppaan, joka oli kiinni ja sitten vielä puistoon. Eläinkauppaan siksi, että kissat ovat sen verran tarkkoja ruuastaan, että ainoastaan yksi paikallinen kissanruokamerkki on tähän mennessä kelvannut ja sekin on nyt loppu.

Vauva-agentti on kovasti innostunut tanssimisesta saatuaan oman cd-soittiminen pari päivää sitten. Musiikki soi tauotta vauva-agentin huoneessa ja aina sopivassa välissä notkistetaan polvia, pyörähdetään ympäri ja taputetaan lopuksi käsiä yhteen mahtavalle esitykselle. Vauva-agentin aamut ovat aikaistuneet ja tämä on tietysti vanhemmista vähän häiritsevää. Poika herää puoli kuudelta ja edes pimennysverhoviritys ei muuttanut tilannetta. Rytmin muuttuminen näin yhtäkkisesti on omituista, koska päiväunet ja nukkumaanmenoajat on pysyneet ihan ennallaan. Kenties musiikki aktivoi pieniä aivoja heräämään aikaisemmin...

Huomenna saadaan taas Suomesta vieras ja jälleen uusi mannaryynipaketti. Mannapuuroa kuluu kovasti, koska se on vauva-agentin suosikkipuuro, mutta harmillisesti sitä ei tietenkään saa täältä. Lisäksi odotellaan mummin namulähetystä, koska amerikkalaiset karkithan ei ole mitään suomalaisiin verrattuna.

Ja ai niin, kameran laturi on edelleen kadoksissa (koska kukaan ei ole vaivautunut etsimään sitä...), joten ei kuvia tälläkään kertaa.   

keskiviikko 18. toukokuuta 2011

Kisut!

Voi tätä riemua! Siiri ja Maisa saapuivat Palo Altoon muutama tunti sitten. Maisa haisee vähän pissalle, mutta muuten tytöt ovat oikein reippaita ja hyvinvoivan oloisia. Vauva-agentti meni onnesta sekaisin ja on jo mm. maistanut kissan ruokaa, tunkenut itsensä kissan kuljetusboksiin ja sängyn alle, juossut kiljuen kissojen perässä ja ollut vaan ihan mielettömän innoissaan uusista vanhoista karvakavereista. Äidiltäkin tirahti pieni onnen itku. Nyt opetellaan antamaan kissoille vähän omaa rauhaa ja kunnioittamaan hiekkalaatikkoa kissojen intiiminä tilana.

Pusi pusi

Vauva-agentti on oppinut suukottelemaan. Mikä jalo taito ja suukkoja annetaan keskitetysti vain äidille tällä hetkellä. Lisäksi nyt halaillaan paljon, myös ihan puolituttuja äitejä puistossa ollessa.

Nolo juttu on se, että kameran laturi on kadonnut, joten viimeisen kuukauden ajalta ei ole mitään kuvia. Vauva-agentillahan oli vieraita reilu kaksi viikkoa ja siitä ajasta ei saatu otettua kuvan kuvaa. Hurjan mukavaa oli ja taas nähtiin ja tehtiin paljon uusia juttuja.

Tänään on jännä päivä, koska kissat ovat juuri laskeutuneet San Franciscoon ja saapuvat vauva-agentin suukoteltaviksi ihan muutaman tunnin sisällä. Sitten on koko jengi koossa, ihanaa!

Lauantaina saadaan amerikkalaisia vieraita ja nyt pitäisi keksiä jotain suomalaista tarjottavaa. Tuleeko mitään ideoita mieleen?

keskiviikko 4. toukokuuta 2011

Kuulumisia

Blogi on ollut pienellä tauolla kaikenlaisten kiireiden takia, mutta nyt vihdoin on pieni hetki aikaa päivittää vauva-agentin kuulumisia.

Viime viikon perjantaina parkkeerattiin kontti täynnä huonekaluja, vaatteita, leluja ja astioita Palo Altoon. Eipä siinä kulunutkaan kuin melkein kaksi kuukautta, tosin ilmeisen hyvin pärjättiin pelkällä sängyllä kuukauden verran. Yhteensä 80 huonekalua ja laatikkoa siirtyi kontista asuntoon 1,5 tunnin aikana (tämä tarkka luku tulee siitä, että äiti joutui pitämään kirjaa onko kaikki liikkuvat osat päässeet perille asti). Kodissa on nyt ihan eri fiilis kun tutut jutut on jo paikoillaan.

Lauantaina saatiin vieraita ja siitä lähtien vauva-agentin hereillä oloaika onkin kulunut sukkelasti vieraita viihdyttäessä. Vauva-agentin on niin kiva leikkiä ikätoverin kanssa, joka konttaa perässä ja hokee "Eko, eko". Maanantaina käytiin ihmettelemässä punapuita ja eilen biitsillä Half Moon Bayssä. Tai lähinnä siellä syötiin meriaiheista lounasta, koska aikataulu oli vähän tiukka. Tänään vauva-agentti jätti ison cityn väliin vatsanväänteiden ja hammaskitinöiden takia. Viikonlopuksi lähdetään vanhoille kulmille Napaan.

Vauva-agentilla puskee nyt ihan urakalla hampaita. Yksi poskihammas on jo puhjennut, toinen ihan puhkeamaisillaan ja alaskin tulossa yksi hampi. Voitte varmaan arvata, että pientä kiukkua ja kitinää on ollut ilmassa.

perjantai 22. huhtikuuta 2011

Dr. Dennis

Vauva-agentti kävi tänään oman lääkärinsä vastaanotolla ensimmäistä kertaa. Kuten paikalliseen käytäntöön kuuluu, täytettiin taas muutama esitietolomake. Yhdessä lomakkeessa piti vastata vähän hassuihin kysymyksiin kuten onko vanhemmat huolestuneita lapsensa alkoholin ja huumeiden käytöstä. No, toki nämä kysymykset koskevat vanhempia lapsia. Käyväthän lapset 18-vuotiaiksi asti lastenlääkärillä, mikä sekin tuntuu vähän omituiselta...

Sitten asiaan. Dr. Dennis oli oikein mukava lääkärisetä, jolla oli kaulassaan aika lapsellinen rusetti. Suurin osa vastaanottoajasta pohdittiin, mitä rokotuksia vauva-agentilta puuttuu ja miten puuttuvat piikitykset saataisiin kirittyä kiinni. Täällä lapset saavat enemmän rokotuksia kuin Suomessa ja vauva-agentinkin on ihan turha haaveilla päiväkotiin menemisestä jos nämä asiat ei ole kunnossa. Toisaalta se on vähän tylsä juttu, koska valinnan varaa ei tunnu olevan sen suhteen otetaanko joku rokotus vai ei. Koska vauva-agentti on jossain vaiheessa tarkoitus laittaa hoitoon päiväksi tai kahdeksi per viikko, joudutaan mukisematta "alistumaan" paikalliseen rokotusohjelmaan.

Muuta kovin ihmeellistä vastaanotolla ei tapahtunutkaan. Seuraava tarkastuskäynti on jo 1,5-vuoden iässä. Ai niin, vauva-agentti selvisi tänään ilman itkuja kuntokeskusken lapsiparkissa. Päivän aikana ropisi siis runsaasti reippauspisteitä, joten illalla haettiin kotiin työnnettävä kolmipyörä.

tiistai 19. huhtikuuta 2011

Kiva ja kompakti

Tänään tehtiin pieni iltakävely Los Altoksen keskustassa. Olipa sievä paikka ja äiti löysi sieltä uuden suosikkikaupankin. Tai ainakin Therapy kilpailee ykkössuosikin paikasta Anthropologien kanssa, joka muuten sekin sijaitsee tätä nykyä ihan viiden minuutin ajomatkan päässä.

Los Altos sen sijaan sijaitsee Palo Altosta vähän matkaa kaakon suuntaan. Kuten aiemmin on todettu, Piilaakso eli Peninsula on kaikkiaan aika kompakti alue ja kaupungista toiseen liikkuu nopeasti isoja teitä pitkin. Ei siis ole iso juttu lähteä viereiseen kaupunkiin iltakahville.

Piilaakso kuuluu San Fransisco Bay Areaan, jossa asuu kaikkiaan n. 7,5 miljoonaa asukasta. Huima määrä! Piilaakson pääkaupunki on muuten San Jose, joka on myös Kalifornian vanhin kaupunki. Kaikki tietävät, että Piilaakso on isojen teknologiayritysten keskittymä, mutta harva tietää, että toiminta on saanut alkunsa ihan vauva-agentin kulmilla Palo Altossa kun tänne perustettiin radioteknologian pulju joskus 1909.

Ihan lyhyesti ja aivan yllättäen vielä pieni tietoisku paikallisesta säästä. Kun etsittiin uutta kotia, relocation agent mainitsi useaan otteeseen, että Peninsulassa on kymmenen eri mikroilmastoa eli asuinpaikka kannattaa valita huolella jos mielii asua itselle mukavassa ilmastossa. Tämä tarkoittaa siis sitä, että ihan lyhyelläkin säteellä toisessa kaupungissa saattaa olla sumuista ja tuulista kun toisessa paistaa aurinko. Keskimäärin sää on kuitenkin hellii asukkaitaan, koska aurinkoisia päiviä on noin 300 vuodessa.

maanantai 18. huhtikuuta 2011

Orientoitumista

Viikonloppuna oli mitä ihanin ilma ja omalla pihalla köllöteltiin kunnolla auringossa ihan ekaa kertaa. Vauva-agentti sai katetulle terassille oman pikkukeittiön, jonka ääressä onkin puuhasteltu paljon. Enää ei tarvitse hyöriä iskän grillin kimpussa samalla innolla kuin aikaisemmin. Äiti sai sunnuntaina yllätyskukkia ja tarkkakorvainen iskä olikin osannut ostaa juuri niitä samaisia, joita äiti ihasteli markkinoilla viimeksi.




















































Perjantaina liityttiin kuntokeskuksen jäseniksi ja tänään maanantaina käytiin orientoitumassa paikan saloihin. Jo itse liittyminen vaati ainakin viiden lappusen täyttämistä ja toki tänäänkin lyötiin nenän eteen muutama uusi lomake. Nyt käytiin läpi mm. millaisia tavoitteita kuntoilulle asetetaan, millaisia esteitä mahtaa olla ja mikä on strategia treenauksen onnistumiseen. Vauva-agentti jätettiin lapsiparkkiin, jossa jaksoikin mandariinin ja autoleikkien voimin 45 minuuttia kunnes tajusi, että äitiä ei näy missään. Äiti hälytettiin paikalle tyynnyttelemään kovasti itkevää vauva-agenttia ja sitten olikin jo aika lähteä kotiin. Tämä oli ihan ensimmäinen kerta vieraassa hoitopaikassa, joten kai se ihan hyvin meni kuitenkin.

Tällä viikolla pitäisi kontin saapua Oaklandiin. Nyt kaikki peukut pystyyn, että saadaan vihdoin omat huonekalut Palo Altoon asti.

torstai 14. huhtikuuta 2011

Pikaisesti

Sellainen pikatiedotus, että vauva-agentti on jälleen netin päässä ja blogiinkin päästään taas päivittämään viime päivien tapahtumia. Se ei tapahdu kuitenkaan ihan tällä sekunnilla, koska sitä ennen pitäisi vielä saada kuvat ladattua koneelle.

Elämä on mallillaan Palo Altossa ja läheisessä leikkipuistossakin on tehty uusia tuttavuuksia ja saatu silmä mustaksi. Maanantaina vauva-agentti kävi näyttämässä korvia lääkärissä, mutta ei niissä mitään vikaa ollut. Ilmeisesti poskihammasta puskee ja se tuntuu vähän korvissakin. Ensi viikolla mennään ns. vuosihuoltoon paikalliseen neuvolalääkäriin ja päästään siis siihenkin sykliin mukaan. Samalla selvitetään mm. rokotusasiat ja D-vitamiinin annostus.

torstai 31. maaliskuuta 2011

Ostoksia

Vauva-agentille tilattiin netistä uusia ihanuuksia. Teippi on tarkoitus käyttää pahvisen nukkekodin koristeluun. Reppuun pakataan vettä ja banaani, ja eikun retkelle! Ja kelluva ankka on tietysti kylpemistä varten.



















































On aika lämmin ja ilmeisesti viikonloppuna liikutaan ihan ennätyslukemissa. Aamulla käytiin ostamassa aurinkorasvaa ettei pienen pojan iho pala. Netistä ollaan vähän tutkailtu kesätamineita kuten sellaisia UV-suojallisia vaatteita, missä voi uida. Ko. vaatteet on vaan aika karsean näköisiä kun on yhdistelty kaiken maailman värit ja monsterikuosit, mutta ehkä nyt vaan on tingittävä tyylistä.

Huomenna mennään järjestelemään uuteen kotiin niitä vähäisiä tavaroita mitä on. Jee!

Päivän musiikkihetki

Tämä laulu saa äidin tunteet pintaan. On jotenkin vähän haikea, Dodo-sorsa on kadonnut kodostaan ja vaarassa saada haulin höyheniinsä.

keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

Kisujen videoterkut

Askeettista elämää

Eilen saatiin avaimet uuteen kotiin. Pihalla kasvaakin sirtuunapuu, ei siis appelsiinipuu. Se ei haittaa, koska sitruunaa kuluu kun grillataan kalaa. Koti oli entistä valoisamman ja tilavamman oloinen kuin viimeksi. Edellisellä perheellä oli nurkkiin ehtinyt kertyä "vähän" tavaraa ja tilantuntu kärsi siitä aika paljon. Vauva-agentilla sen sijaan tulee olemaan riittävästi tilantuntua aina huhtikuun loppuun asti, koska huonekalut saapuvat Oaklandiin 20.4. paikkeilla ja siitä sitten vielä odotellaan muutama päivä, jotta tullimuodollisuudet saadaan hoidettua.

Toukokuussa saadaan vieraita. Superhauskaa! Onneksi tavarat tulee siihen mennessä. Kaikki eivät pidä askeettisesta elämäntyylistä, ei edes vauva-agentti.

maanantai 28. maaliskuuta 2011

Suloisuuksia

Värikäs verkkolehti Sweet Paul löytyi sulostuttamaan vauva-agentin maanantaita. Mukavaa viikkoa! Täällä paistaa aurinko.

sunnuntai 27. maaliskuuta 2011

Uusia tuttavuuksia

Lauantaina syötiin ekaa kertaa tällä reissulla grilliruokaa Oaklandissa asti. Vauva-agentti perheineen oli kutsuttu iskän kollegan luo kylään ja kylläpä olikin mukavaa. Perheen vajaa 2-vuotias Vida-tyttö ei ollut erityisemmin kiinnostunut vauva-agentista, mutta vauva-agentilla riitti tutkittavaa kaikissa ihanissa leluissa. Perheen koti oli tosi sympaattinen pieni omakotitalo, hyvällä maulla sisustettu ja täynnä kauniita esineitä. Vauva-agentti ihastui kovasti Vidan Rody-nimiseen kumiaasiin. Sellainen taidetaan tilata netistä uuteen kotiin. Tosin värivaihtoehtoja on aika monta, ehkä keltainen tai vihreä?



















Koska vauva-agentillakin muutto Palo Altoon on lähempänä kuin koskaan, on äidin mielessä alkanut pyöriä kaikenlaiset sisustuskuviot. Omat tutut huonekalut tulee tietenkin uuteen kotiin Suomesta asti, mutta toki uuttakin pitää hankkia, koska tilaa on nyt enemmän. Ja se ihana takapiha! Sinne pitää saada jotain kivaa.

Tänään käytiin katselemassa sänkyä Ikeassa. Vauva-agentilla lähti meininki vähän lapasesta kun poika päästettiin vapauteen lastenosastolla, minkä jälkeen vastahankainen ei tietenkään tyytynyt istumaan rauhallisena kärryissä. Ikea tosin on taaperolle aika turvallinen paikka liiallisen energian purkamiseen: paljon muitakin päättömästi säntäileviä lapsia, pehmeitä huonekaluja ja vähän rikkimenevää. Huono puoli on, että leikkipaikkaan ei ole asiaa jos ei vielä osaa käydä potalla. Omituinen sääntö.

keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

Sataa, sataa ropisee

Sateelle ei näy loppua. Ajatuksissa ovat jo uusi koti, aurinkoiset päivät takapihalla ja oma appelsiinipuu. Perjantaina laitetaan sosiaaliturvatunnushakemukset vetämään ja sitten aletaan pänttäämään Kalifornian liikennesääntöjä ajokorttia varten. Paperin pyörittelyä on näin alkuun ihan kiitettävästi (tosin oli sitä ennen muuttoakin). Vielä kun joku pitäisi kaikki lomakkeet ojennuksessa, nyt niitä seilailee ympäri asuntoa.

Lauantaina vauva-agentti perheineen on kutsuttu visiitille eläintarhaan ja grillailemaan. Toivottavasti ei sada, vaikka säätiedotus lupailee tällä hetkellä ihan muuta.

sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

Mälsäilyä

Tämä viikko on ollut vähän tylsä. Joka päivä on satanut ja tiistaina äiti sairastui varsin epämiellyttävään kalifornialaiseen vatsapöpöön. Vauva-agentin päivät ovat kuluneet siis pääasiassa väsynyttä äitiä viihdyttämällä ja iltaisin iskän kanssa ulkona. Viikonlopuksi suunniteltiin ulkoilua ja Stanfordin yliopiston tiluksiin tutustumista, mutta vettä tulee kaatamalla eli ei nyt onnaa.

Lauantaina käytiin taas vähän ostoksilla. Vauva-agentille ostettiin uudet kengät, koska kaviot kasvaa tällä hetkellä vauhdikkaasti. Koon 22 kengät näyttävät vähän turhan isoilta pienen miehen jaloissa, mutta pääasia ettei varpaat ole rutussa ja että kävely sujuu. Ja sujuuhan se! Kenkien pohja on mukavan pehmeä, myöskään tyylistä ei tinkitty tälläkään kertaa.
Menomono




















Maaliskuu on kuulemma sateisinta aikaa täällä ja kun kevätsateet loppuvat, odotettavissa pitäisi olla silkkaa auringonpaistetta sen jälkeen. Äiti on katsellut netistä sopivaa sadevermettä vauva-agentille. Vielä pitää miettiä kannattaako sijoittaa jos kerran maaliskuun jälkeen tarvitaan lähinna hellehattua. Kaksi ale-myynnissä olevaa sadetakkia on löytynyt, tuo keltainen olisi aika pirtsakka.

 

maanantai 14. maaliskuuta 2011

Kuvaterkut hiekkalaatikolta!

Vihdoin saatiin kuvat ladattua koneelle. Viikonloppuna käytiin hiekkalaatikolla. Tänään vietettiin kotona sadepäivää.

 
 

sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

Pikkuapuri

Vauva-agentista on tullut todella avulias. Sen sijaan, että vain sotkettaisiin, nyt myös osataan kerätä lelut takaisin lelukoriin. Vauva-agentti tottelee hyvin myös käskyjä "anna, laita, vie ja tuo". Sen sijaan "ei" on yhä nauruhermoja kutkuttava sana ja saa aikaan takuuvarmasti ihan päinvastaista toimintaa kuin oli tarkoitus.

Eilen käytiin Crate & Barrel -nimisessä sisustuskaupassa etsimässä ideoita tulevalle takapihalle. Sieltä löytyi mm. piemeneviin kesäiltoihin tyylikäs nuotio. Liikkeessä oli paljon esillä Marimekkoa, tosin printit taisivat olla vähän vanhempaa vuosikertaa. Toisaalta kovin graafiset kuviot tai mustavalkoiset kuosit eivät taida paikallisia hirveästi sytyttää, joten sekin saattaa olla syy vähän poikkeavampaan printtivalikoimaan. Silti sydäntä lämmittää nähdä suomalaista designia ulkomailla. Täällä on muuten aika vaikea löytää simppeliin suomalaiseen makuun sopivia sisustusjuttuja. Ikeassakin oli aika lailla eri valikoima mitä kotona. Jos tykkää tummasta puusta, koukeroista ja murretuista väreistä, löytää taatusti etsimänsä. Saa nähdä milloin kontti täynnä huonekaluja rantautuu tänne päin maailmaa, sitä odotellessa.

Ai niin, viime yönä siirrettiin kelloja johonkin suuntaan. Ollaan tämä päivä oltu ihan sekaisin paljonko kello on. Kaikki kellot näyttävät eri aikaa.

perjantai 11. maaliskuuta 2011

Househunting

Eilen agendalla oli asunnon etsiminen. Uuden kodin tulee täyttää seuraavat kriteerit: sopiva hinta, kiva alue eli puistot ja kaupat kävelymatkan päässä, omakotitalo, takapiha ja kolme makkaria. Päivän aikana tutustuttiin viiteen eri asuntoon, joista yksi sulatti äitin ja iskän sydämennet ennen kuin oltiin päästy ulko-ovea pidemmälle. Piilaaksossa on kuumat vuokramarkkinat, joten kun sopiva asunto löytyy, päätöksiä täytyy tehdä heti. Muuten jää luu käteen ja etsintä alkaa taas alusta. Katsotaan miten käy tämän potentiaalisen kotiehdokkaan kanssa, toivotaan, että lykästää!

Uuden kodin sijainti on ihan mainio. Melko lähellä sijaitsee Palo Alton keskusta ja vielä lähempänä Stanfordin yliopisto. Yliopistolla on kuulemma paljon aktiviteetteja perheille ja mm. oma museo ja kaikille avoin kirjasto. Alue vaikutti kaikinpuolin viihtyisältä ja turvalliselta, tosin koko Piilaakso taitaa pääosin olla turvallinen lintukoto ja hyvä paikka vauva-agentin varttua.

Näin suomalaisena on tottunut siihen, että kun puhutaan, että jonnekin matka kestää 5 minuuttia, tarkoitetaan automaattisesti kävellen taitettua matkaa. Täällä sen sijaan matka-aika on aina autolla tehdyn matkan kesto ja sitten kannattaa esittää vielä tarkentava lisäkysymys jos aikoo joskus kävelläkin. Esim. potentiaalisesta uudesta kodista on keskustaan matkaa 5-10 minuuttia ja tämä tietenkin autolla huristellen.

Vaikka autoilu on Amerikassa kova juttu, Piilaaksossa on myös tosi paljon pyöräilijöitä. Täällä ihmiset myös kävelee reippaina paikasta toiseen. Piilaakso tuntuu aika kompaktilta paketilta ja etäisyydet sen verran lyhyiltä, että iskänkään ei tarvitse taittaa pitkää työmatkaa. Näin jää enemmän aikaa vauva-agentin kanssa remuamiseen.

maanantai 7. maaliskuuta 2011

Paluu Amerikkaan

Vauva-agentti on täällä taas - nimittäin Kaliforniassa! Tällä kertaa asustellaan Piilaaksossa, joka vaikuttaa kahden päivän kokomuksella hurjan kivalta paikalta. Väliaikainen koti sijaitsee Menlo Parkissa ja kuukauden päästä on toivottavasti löytynyt ihan vakkarikoti. Sen etsintä alkaa ilmeisesti jo tällä viikolla.

Kaliforniassa on hauskan keväinen fiilis. Jotkut puut on ilman lehtiä vielä, kirsikkapuissa on kukat ja linnut aloittaa livertelyn jo ennen auringon nousua. Jos aurinko paistaa, tarkenee ilman hyvin ilman takkia.

Lauantaina oltiin jo tosi reippaita ja käytiin lähellä sijaitsevassa Stanford Shopping Centerissä ostamassa vauva-agentille ulkoilutakki, lippis ja Ray Banit, koska nyt alkaa tiukat kävelytreenit  naapuripuistossa. Sitten kurvailtiin myös ihanan kotoiseen Ikeaan hakemaan syöttötuoli, toki sieltä tarttui mukaan kaikenlaista muutakin pientä kivaa. Näiden lisäksi hankittiin autoon isojen poikien turvaistuin. Äiti ja iskä eivät olleet oikein perehtyneet aiheeseen, joten ostopäätös tehtiin kymmenessä minuutissa kun oltiin pikaisesti vertailtu Targetin valikoimassa olevia istuimia keskenään. Taas säästettiin pitkä penni kun ei ostettu turvaistuinta Suomesta.

Toka päivä menikin vähän unisemmissa merkeissä kun aikaero alkoi todella tuntumaan. Vauva-agentti nukkui kahdet reippaat päivänokoset. Toisilta jouduttiin jo herättelemään, mutta silmät painui väkisin kiinni ja lopulta unelias poika sammahti pehmoiselle olkkarin kokolattiamatolle.

Tänään on iskällä eka työpäivä ja vauva-agentti lähtee äidin kanssa puistoon tepastelemaan.

torstai 24. helmikuuta 2011

Sällien sälli

Taas on pieni korva tulehtunut. Kylläpä harmittaa kun flunssa vaan jatkuu ja jatkuu. Vähän harmittaa myös kun ei päästä moikkaamaan kerhokavereita flunssan takia. Siellä tunnetusti pöpöt leviää aika sukkelaan kun kaikki lapset nuoleskelevat samoja leluja, joten ei laiteta vahinkoa kiertämään. Toisaalta lyhyt karanteeni ennen pitkää lentoa ei välttämättä ole huono idea vauva-agentillekaan.

Enää viikko aikaa nautiskele arktisista oloista. Tänään käytiin ostamassa aika vempulat, mutta näppärät matkarattaat, koska Scooterit taidetaan lähettää kontin mukana Amerikkaan. Ai niin, sitten Stockan lastenosaston myyjä luuli vauva-agenttia tytöksi. Siis vauva-agenttia, joka on niin sälli ja iso pojan jötkäle, että myyjän virhearvion on ihan pakko perustua pelkästään siihen, että vauva-agentin rattaat on niin unisexväriset (eli tumman violetit). Tämä on nimittäin tapahtunut kerran aikaisemminkin. Silloin vauva-agentilla oli päällään violetti paita.

maanantai 21. helmikuuta 2011

Muutto lähenee

Ihana viikonloppu takana! Vauva-agentin ovelle koputteli torstaina yllätysvieras kaukaa Afrikasta. Tämä oli tietysti samalla iskän pimittämä salaisuus ja äiti saikin mukavasti vapaa-aikaa omistautuakseen rakkaalle ystävälleen kun vauva-agentti ja iskä hengasivat ihan poikaporukassa. Kiitos vierailusta, epävirallinen lempitäti!

Tulevana viikonloppuna juhlitaan läksiäisiä ja sunnuntaina lähdetään Tallinnaan asti viisumiasioissa, koska Helsingin konsulaatista on mahdotonta saada aikoja remontin takia. Ai niin, ja perjantaina vauva-agentti istahtaa hammaslääkärin tuoliin ekaa kertaa.

Blogi päivittyy vähän verkkaisesti kun hoidellaan viimeisiä muuttoasioita kuntoon. Ja niitähän riittää.

keskiviikko 16. helmikuuta 2011

Flunssaviikot

Viikko on hurahtanut nopeasti ja oikeastaan mitään uutta raportoitavaa ei ole. Vauva-agentti on jatkanut sairastelulinjalla, joten viikkoon mahtuu huonosti nukuttuja öitä ja kiukkuisia päiviä. Kerhoonkaan ei olla päästy, buu.

Viime perjantaina käytiin lääkärillä, koska vauva-agentti heräsi parina yönä noin tunnin välein itkemään, mutta mitään hälyttävää syytä heräilylle ei löytynyt. Vauva-agentti sai sen sijaan kehuja lääkärisedältä leveästä hymystä ja reippaudesta, myös terveyskeskuksen käytäviä pitkin oli kiva harjoitella kävelyä. Nyt lenssua ryydittää öiset yskän puuskat, mutta muuten uni maistuu taas vähän paremmin.

Muuttoon kuuluu sellaista, että vauva-agentti käynnisti eilen suururakan pakkaamalla vaippansa tyhjään pahvilaatikkoon. Onneksi saadaan myös vähän apuja, sillä muuttomiehet tulee pakkaamaan ja kantamaan tavarat, joten vauva-agentti on nyt hoitanut oman osuutensa. Ilmeisesti joku eläinten kuljetusfirma hoitaa kisujen muuton, koska nehän muuttaa vähän jälkijunassa ihan kaksistaan.

Iskä on järjestänyt torstaille ja perjantaille jotain huippusalaista ylläritoimintaa. Jännittävää!

keskiviikko 9. helmikuuta 2011

Uusia tuulia

Maaliskuussa tuuli kuljettaa vauva-agentin perheineen takaisin Kaliforniaan. Tällä kertaa komennus kestää ainakin kaksi vuotta ja senpä takia järjesteltävää riittää. Pientä stressin tynkää on ilmassa kun mukaan otetaan kodin koko kalusto, kipot ja kissatkin. Kissojen lentomatkustus ei ole ihan maailman yksinkertaisin asia ja äidillä on kova huoli selviääkö katit täyspäisinä Amerikkaan asti.

Äiti ja iskä karkasivat eilen vihille. Ennakko-oletuksista poiketen maistraatti oli viihtyisä ja sopivan juhlallinen paikka pienelle ja intiimille vihkiseremonialle.

maanantai 7. helmikuuta 2011

Energianjyvitystä

Vauva-agentin viikonloppu oli kaikin puolin ihana. Lauantaina tehtiin nukkumisennätys kun poika heräsi vasta aamukahdeksalta. Sunnuntainakin nukuttiin puoli kasiin asti. Äiti ja iskäkin saivat niin paljon unta, että viime yönä ei meinannut nukuttaa ollenkaan. Eikä kyllä nukuttanut vauva-agenttiakaan, koska jostain tupsahti pieni kuume, joka häiritsi yöunia ihan tosissaan.

Lauantaina koko perhe kävi ostoksilla Stockan Herkussa. Vauva-agentti oli kaupan vilinästä ihan tohkeissaan ja edellisen yön aikana kerätyt energiat käytettiin ilahduttamalla muita asiakkaita kovaäänisellä monologilla. Kalatiskillä vauva-agentin show oli niin vangitseva, että pari asiakasta oli missata vuoronumeronsa jäätyään kuuntelemaan vauva-agentin tarinointia. Mikä ihana, pieni pälpättäjä!

Huomenna on jännä päivä ja koko loppukuukausi täynnä kiireitä. Näistä lisää vähän myöhemmin!

torstai 3. helmikuuta 2011

1-v juhlintaa

Vauva-agentti täytti 1-vuotta viime lauantaina 29.1. Silloin pidettiin isot bileet isovanhemmille, sedille, tädeille ja serkuille. Juhlat jatkuivat sunnuntaina ja vielä tälläkin viikolla on käynyt onnittelijoita. Kiitos, ihanat synttärivieraat! Vauva-agentti sai paljon hienoja lahjoja: vaatteita, leluja ja uuden unipupun, jonka kuonoa rapsutellaan nukkumaan mennessä. Ja pottakin tuli. Sinne on tehty jo yhdet pisut. Ongelmana on potalla pysyminen eli huonon keskittymiskyvyn omaava vauva-agentti ei paljon jaksaisi istuskella paikallaan.

Äitikään ei ole ehkä koskaan leiponut niin kovasti kuin viimeisen viikon aikana. Synttäreillä tarjoiltiin mm. daim-valkosuklaakakkua, marenkipusuja, pikkupizzoja, sitruunamuffineja ja tonnikalapiirakkaa.

Flunssa alkaa olla selätetty. Viime yönä vauva-agentti heräsi vain kerran ja nukkui melkein seitsemään aamulla. Äiti ja iskä hurraavat hyville yöunille.

Valmiina juhliin





















Marenkipusut
Pieni sankari osaa kiivetä tuolille


Pottatreenit

maanantai 31. tammikuuta 2011

Synttärikuulumisia

Synttärit sen kun jatkuu! Huomenna tulee nimittäin lisää vieraita. Lauantaina oli isot kemut ja ne meni oikein hienosti, mutta tarkempaa kuvausta suuresta päivästä tulee myöhemmin tällä viikolla.

Eilen vauva-agentti alkoi vähän niiskuttamaan. Taitaa olla pientä flunssaa sankarilla ja se on häirinnyt öitä ja vähän päiviäkin. Moni asia on harmittanut normaalia enemmän, sylin kaipuuta tuntuu olevan ilmassa. Blogin päivittämiseen ei ole kamalasti riittänyt energiaa eikä aikaa, sillä äiti on ollut varattuna vauva-agentin hellimiseen.

perjantai 28. tammikuuta 2011

Synttäripäivän aatto

Tämän päivän kuva on vauva-agentin alkulähteiltä Etelä-Koreasta. Ihana, ihana maa!

Synttäripäivän aatto on ollut täynnä touhua ja vähän kommelluksiakin. Äiti ja vauva-agentti aloittivat kakkujen tekemisen jo aamusta. Homma tyssäsi heti alkuunsa kun rahkaa oli liian vähän eli edessä oli kauppareissu. Sen jälkeen homma tyssäsi taas kun vauva-agentti kiipesi pöydälle ja muksahti sieltä alas. Seuraavaksi kiipeiltiin ikkunalaudalle tukevasti keinuhevosen päällä seisten. Myös itse kakun valmistuksessa sattui sitä sun tätä, olihan asialla ihan amatöörileipuri. Ehkä ensi synttäreille haetaan kaupasta valmis kakku.

torstai 27. tammikuuta 2011

Synttäriviikon 4. päivä

Ollapa kesä. Viime juhannuksena etsittiin siperiankärhämöä Pohjanmaalla. Löytyi. Enää ei äiti jaksaisi kanniskella isoa poikaa pitkin metsiä.

Tänään mennään haalimaan kaupasta ilmapalloja, kakkutarpeita ja muuta rekvisiittaa. Iskä sai muuten eilen pahan allergisen reaktion kun äiti ilmoitti, että huomenna tehdään suursiivous synttäreitä varten.

tiistai 25. tammikuuta 2011

Synttäriviikon 3. päivä

Voi haikeus kun vauva-agentti on ollut joskus pieni. Nuo kuvan tuliterät pallotkin näyttävät niin isoilta. Millaista se mahtoikaan olla kun vauva vaan pötkötti selällään? Nyt kiipeillään vimmatusti joka paikkaan ja kohta jo kävellään itse.

Äiti on haalinut synttäreitä varten leipomisideoita, mutta kakun tyylistä ei ole vielä hajuakaan. Yksi kynttiläkin pitää vielä hankkia.

Aika tasan 3kk

maanantai 24. tammikuuta 2011

Synttäriviikon 2. päivä

Vauva-agentti on ollut kerran tosi kipeä. Kova kuume nousi viime heinäkuussa Israelin matkalla, mutta kesti onneksi vain kaksi päivää. Silloin vauva-agentti pääasiassa nukkui ilmastoidussa hotellihuoneessa.

Nyt on ilmassa ainoastaan synttärikuumetta.

Ikää 6kk

Synttäriviikon 1. päivä

Huraa, synttäriviikko on alkanut! Synttäriviikolle äiti on valinnut satunnaisia kuvia vauva-agentin ensimmäiseltä vuodelta.

Tänään tuiskuttaa kovasti lunta eli taidetaan pysytellä sisätiloissa. Kerho kutsuu kunhan päiväunet on nukuttu.

Pian 5kk

lauantai 22. tammikuuta 2011

Kiukunpuuskia

Vauva-agentin kiukuttelu on noussut ihan uudelle tasolle. Pari viikkoa sitten lanseerattiin uutena kiukuttelumuotona selkä kaarella kiljuminen. Tätä tehdään erityisesti ulkovaatteita pukiessa. Tosi hankala pukea jämäkästi kaarella olevaa poikaa, kiljumiselta sen sijaan pystyy jo sulkemaan korvat.

Hassumpi (jos näin voidaan sanoa) kiukuttelumuoto on ns. fuskukiukuttelu. Tätä vauva-agentti käyttää häikäilemättömästi vain saadakseen huomiota. Äiti on se onnellinen henkilö, johon fuskukiukku useimmiten kohdistuu. Kun vauva-agentti haluaa huomiota, hän ottaa naamalleen leijonamaisen irvistyksen ja aloittaa vihaisen, joskin aika ponnettoman ölinän. Silmät on tärkeää pitää vähän sirrillään, että näkee onko kiukuttelulla mitään vaikutusta. Joskus myös fuskataan, että käteen sattuu. Silloin pääsee takuu varmasti syliin ja saa vähän pusujakin.

Ensi viikolla ei kiukutella, koska on synttäriviikko.

Mutruhuuli