perjantai 31. joulukuuta 2010

Kohti uutta vuotta

Oho, tänään juhlitaan jo vuoden vaihtumista. Viikko on mennyt taas niin nopeaan ettei joulukuulumisia ole ehtinyt päivittämään. Pientä reportaasia luvassa viimeistään ensi viikolla.

Tänään vauva-agentti kävi näyttämässä korviaan lääkärisedälle. Tärykalvojen liikkumisen kanssa oli ilmeisesti jotain pientä häikkää, mutta ei niin pahaa, että asian eteen pitäisi tehdä jotain toimenpiteitä. Nyt syödään päivittäin xylitolia jos se ehkäisi tulevat korvatulehdukset.

Räiskyvää uutta vuotta kaikille! Vauva-agentti juhlii vuoden vaihtumista rauhallisissa merkeissä perheen parissa.

torstai 23. joulukuuta 2010

Jouluiloa

Vauva-agentti viettää ensimmäistä jouluaan. Mika Waltarin runon siivittämänä ihanaista joulua kaikille!

Joulu on kuusenneulasten ja
sammuvien kynttilöiden tuoksua,
ja hiljaista, onnellisen sykähdyttävää rakkautta,
ja lahjoja, ja unta, jossa kasvoja hipovat
enkelin siivet.

Me katselemme valaistuja ikkunoita
ja laskemme kynttilöiden liekkejä
ja avaamme hitaasti kirjoja,
jotka joskus luetaan ja unohdetaan.

Ja jossain ajatusten keskellä nukkuu lapsi,
joka kantaa kaikkien unelmien kohtaloa
pienissä käsissään,
ja lempeitten juhtien huurunen hengitys
lämmittää häntä pimeässä.


maanantai 20. joulukuuta 2010

Vastahankainen

Kertokaa viisaammat, mikä kumma siinä on, että erityisesti ulkovaatteiden pukeminen on vauvalle niin vastenmielistä hommaa? Tai on äiti nähnyt monta vauvaa, jotka ottavat kyseisen homman ihan iisisti, mutta vauva-agentti on päättänyt pistää kaikki voimansa peliin estääkseen moisen vääryyden.

Talvi on ihan kivaa aikaa, mutta kyllä Kalifornian lämpö oli tähän ikuiseen taisteluun verrattuna maanpäällinen paratiisi. Ja kun vihdoin päästään hiki päässä ulos, on siellä kuitenkin ihan lystiä. Sunnuntaina käytiin vähän keinumassa ja pulkkailemassa Helsingin ennätyshangilla.

Tsemppiä muillekin lumessa taapertajille!

 

lauantai 18. joulukuuta 2010

Arjen kiireitä

Suomeen paluun jälkeen vauva-agentti on pitänyt äidin aika kiireisenä, joten blogiin tulee uutta tekstiä harmillisen hitaasti. Päivät kuluvat nopeasti ja vauva-agentti pistää kodin aina niin sekaisin, että päikkäriaikana jonkun on vähän siivottavakin. Iltaisin taas väsyttää, joten hetket blogin parissa ovat olleet kortilla.

Pitkään on ollut tarkoituksena käydä ihan kodin vieressä sijaitsevassa perhekerhossa, mutta aina on ollut kaikkea muuta. Viime keväänä vauva-agentti oli vielä tosi pieni ja silloin kaksi harrastusta, vauvajooga ja baby bailatino, saivat riittää. Kesällä paikka oli tietysti kiinni ja sitten lähdettiinkin Amerikkaan. Nyt vauva-agentti on innostunut käymään kerhossa pari kolme kertaa viikossa ja siellä on tosi kivaa! Iso hitti on portaat, joissa vauva-agentti kiipeilee ylös ja alas kunnes välillä joutuu siirretyksi muihin leikkeihin. Äidistäkin on hauska seurata, kuinka vauva-agentti leikkii ikätovereittensa kanssa. Tai eiväthän vauvat varsinaisesti keskenään leiki vaan jokainen tutkii itsekseen leluja, mutta ryhmässä.

Perjantaina oli joulujuhla, missä meno oli riehakkaan pikkujoulumaista ja mitä pidemmälle iltapäivään päästiin sen hurjemmaksi meininki yltyi. Vauva-agentin kohdalla peli vihellettiin poikki kun päiväuniaika alkoi lähestyä. Tällä kertaa kerhossa oli poikkeuksellisen paljon isoja lapsia, joiden jalkoihin vielä kuitenkin aika pieni vauva-agentti oli jäädä koko ajan. Isommat lapset alkavat myös olla aika tarkkoja siitä kuka saa leikkiä leluilla ja kuka ei, ja usein vauva-agentin nenän edestä vedettiin houkuttelevimmat lelut pois. Onneksi pikkuinen ei vielä ymmärrä pahastua moisesta. Päin vastoin, vauva-agentti on oppinut ojentamaan tavaroita, joten lelujen antaminen muille on uutta kivaa puuhaa.

perjantai 10. joulukuuta 2010

Matkan loppusuoralla

Vihdoin Amerikan komennuksen viimeisen viikonlopun kuvat on saatu koneelle ja koska reissusta hämärästi muistaakin vielä jotain, on parasta kirjoittaa Montereyn matkasta nyt. Montereyssä oli tarkoitus piipahtaa itse asiassa jo LA-viikonloppuna, mutta koska kaikkea ei mitenkään ehdi tekemään neljässä päivässä pitkien välimatkojen ja monen monen muun kiinnostavan paikan takia, päätettiin omistaa Montereylle kokonaan oma viikonloppu. Se oli hyvä idea, koska Monterey oli viehättävä kaupunki ja siellä riitti hyvin nähtävää pariksi päiväksi.

Ensin käytiin katsastamassa 17-Mile Drive, jota luonnollisesti hehkutettiin kaikissa matkaoppaissa. Kyseessä on siis Montereyn rannalla kiertävä maisemareitti, minkä varrella voi pysähdellä ihastelemaan pauhaavaa merta. Tarkkaavaisimmat, kuten vauva-agentti, voivat bongata myös merisaukkoja ja -hylkeitä ihan luonnonvaraisina. Yksi reitin nähtävyyksistä on Lone Cypress, joka ainakin matkaoppaan mukaan on maailman kuvatuimpia puita.

Spanish Bay














Lone Cypress



















Hylkeet eivät tarvitse ihmisravintoa.

















Illemmalla käytiin syömässä meriaiheista ruokaa ja sitten palattiin hotellille lepäilemään. Monterey oli melko kuollut kyseisenä lauantai-iltana, koska seuraavana päivänä kaupungissa juostiin maratoni. Tunnetustihan vauva-agentti ei itsekään ole mikään iltavirkku vaan tykkää herätä jo kuuden maissa aamulla. Ehtii sitten tehdä kaikenlaista.

Iltahämärää
















Miehet laittavat venettä vesille.




















Sunnuntaina käytiin Monterey Bay Aquariumissa, joka niin ikään oli kovasti kehuttu paikka. Vauva-agentti tykkäsi tiirailla isoja kaloja, mutta pingviinien ruokinta meni vähän sivu suun kun piti itsekin syödä samaan aikaan. Akvaariossa oli käynnissä myös hieno merihevosnäyttely. Täältä lähtee kaikki pisteet miespuolisille merihevosille, jotka hoitavat synnytyksen tasa-arvoisessa merihevosten maailmassa.

sunnuntai 5. joulukuuta 2010

Pieni pöpökorva

Vauva-agentti sairastaa ensimmäistä korvatulehdustaan. Perjantaina oli aika neuvolalääkärille, joka tutki korvatkin muun testailun ohessa. Vauveli ei ole missään vaiheessa osoittanut kovia kipuilun merkkejä, ehkä vaan syönyt pienemmällä ruokahalulla ja ollut vähän unisempi kuin normaalisti. No, aamuöisin on myös heräilty vähän itkemään, mutta tämän ajateltiin johtuvan hampaista (kuten aina jos esiintyy poikkeavaa kiukkuisuutta). Nyt vauva-agentin voimat taitavat olla jo onneksi palaamassa, koska ruoka uppoaa normaaliin malliin ja Maisa-kisua on jahdattu raivokkaasti koko päivä. Toivottavasti homma on tällä yhdellä antibioottikuurilla selvä.

Keskiviikkona käväistiin pitkästä aikaa neuvolassa. Vauva-agentti on venynyt jo 77 senttiä pitkäksi ja elopainoa on kertynyt 10.8 kiloa. Iso poika!