maanantai 27. syyskuuta 2010

Hellettä ja hyvää mieltä

Täällä Amerikassa ihmiset ovat pääosin hyväntuulista ja ystävällistä porukkaa - ja erityisesti kovin mukavia vauva-agentille. Vauva-agentti on varsinainen ihmismagneetti, sillä monella on tarve päästä vähän turisemaan ja ihastelemaan vauva-agentin söpöä olemusta. Tämä on etenkin äidille mieluisaa, koska mikäs sen mukavampaa kuin että oma nuppu on such a darling ja cutie pie. Toki on mukava saada juttuseuraakin kun ihmiset haluavat päästä kertomaan minkä ikäisiä lapsenlapsia kenelläkin on, kenen vauva on juuri oppinut istumaan ja kenellä on samanlainen kirahvilelu.

Ja aasin siltana kirahvileluun: oli muuten yllätys, että Sophie The Giraffe on täälläkin muotitietoisten vauvojen ykkösjuttu (Amerikan paras vauvalelu 2009: ASTRA Best Toys for Kids 2009 Award). Vauva-agentti tosin viskasi omansa liikkuvasta kyydistä tienpientareelle, mutta onneksi tarkkaavainen iskä poimi sen talteen työmatkallaan. Tiedä sitten, onko Sophien taika jo haihtumassa...

Viikonloppuna oli taas hellelukemat mittarissa, joten vauva-agentti päätti ottaa rennosti. Lauantaina tehtiin visiitti lähellä sijaitsevaan Yountvilleen. Mukava pieni kylänen, joka tosin on kävelty nopeasti päästä päähän. Mutta voi siellä ainakin syödä hyvin jos ei muuta. Helle oli erityisesti houkutellut janoisia viinitiloille, joten pikkuteillä nähtiin välillä pitkiäkin autojonoja.

Viikonloppuna korkattiin uudet pyörät ja vauva-agentin pyöränistuin. Hienosti sujui, mutta näin alkuun harjoitellaan vielä aika lyhyillä lenkeillä. Eniten kiinnosti kulkeeko äidin pyörä ja sitä täytyi pitää tarkasti silmällä kurkistelemalla iskän kainalon alta. Napasta löytyi myös oikein kiva piknik-puisto Kennedy Park, missä käytiin vähän lekottelemassa ja keinumassa. Koska vauva-agentti on tunnetusti hurjapää, keinuminen oli tosi mieluista puuhaa.

Uusi viikko onkin odotettu ja jännää puuhaa täynnä, koska vauva-agentti saa vieraita ja lähtee viikonlopuksi Lake Tahoen maisemiin seikkailemaan.






maanantai 20. syyskuuta 2010

Pyöräilykauteen varustautuminen

Vauva-agentin viime viikon arkinen aherrus päättyi vierailuun iskän työpaikalle kun työmaalla vietettiin Skanskan maailmanlaajuisen työturvallisuusviikon loppumista. Vauva-agentti kävi tarkistamissa työskentelyolot ja äiti oli houkuteltu paikalle ilmaisella lounaalla. BBQ ja lämmin sää - hauska tapa aloittaa viikonloppu!

Lauantaina lähdettiin liikenteeseen jo ennen klo 10, mikä on vauva-agentin seurueelle harvinaisen aikaisin. Tarkoituksena oli ajella San Joseen asti hakemaan vauva-agentille pyöränistuin. Syy, miksi sitä piti lähteä hakemaan lahden takaa on se, että haluttiin nimenomaan pyörän etuosaan asennettava istuin. Näin vauva-agentti voi seurata matkan kulkua aitiopaikalta. Koska San Jose sijaitsee 1,5 tunnin ajomatkan päässä, iskä soitti heti aamulla istuimia myyvään liikkeeseen varmistaakseen, että niitä on varastossa. Puhelu päättyi hämärissä merkeissä ja ainut asia mikä selvisi oli, että ko. yritys ei myy kolmipyöräisiä. Tavallaanhan nimenomaan tätä ei tiedusteltu... Reissuun lähdettiin siis ihan omalla riskillä ja hyvä niin, sillä istuin saatiin ja seuraavaksi hankitaan äitille ja iskälle pyörät. Ihan peruspyörän ilman mitään herkkuja saa esim. Walmartista ja Targetista n. 100 dollarilla.

Paluumatkalla nautittiin maisemista ja ajeltiin kotiin San Franciscon kautta sumuisen Golden Gate Bridgen yli. San Franciscossa poikettiin Ocean Beachille ihmettelemään kohisevaa merta. Vauva-agentti oli aalloista ihan tohkeissaan ja uskalsi kastella varpaansa rantahiekassa.

Sunnuntai alkoi jo tavaksi muodostuneella Skype-maratonilla kun vauva-agentti otti yhteyttä Suomen päähän. Välillä piti vetäytyä päikkäreille, koska kuulumisten vaihtaminen, näppiksen havittelu ja yleinen mesoaminen imivät kaikki mehut. Illalla taas grillattiin, tosin unikoululainen oli hyvän oppilaan tavoin siihen aikaan tietysti jo nukkumassa.

tiistai 14. syyskuuta 2010

Uuden oppimista

Viime viikko oli vauva-agentille monella tapaa merkityksellinen. Vauva-agentti oppi konttausasennon, jossa vielä toistaiseksi huojutaan paikallaan. Tämän uuden taidon myötä on alettu myös harjoitella tukea vasten nousemista, joilloin mm. pistorasiat ovat tulleet herkullisesti kosketusetäisyydelle. Asunto onkin nyt varusteltu pienten, vikkelien sormien varalle.

Vauva-agentti joutui myös unikouluun, koska on heräillyt monta kertaa yössä huutelemaan tutin perään. Äiti ja iskä alkavat olla aika väsyneitä, joten tarkoituksena on saada Reko nukkumaan ilman tuttia ja vanhempien apua ainakin kahdeksan tuntia putkeen. Unikoulun vetäjänä toimii iskä, koska netistä luettiin, että näin kannattaa tehdä ja äitikään ei pistänyt hanttiin tähän työnjakoon. Onneksi uudessa kodissa on hyvä äänieristys, koska kahtena ensimmäisenä yönä tutin panttaaminen otti vauva-agenttia päähän suunnattoman paljon. Siitä yöt ovatkin helpottuneet, joten nyt jännätään onko unikoulun opit menneet oikeasti perille.

Viime torstaina äiti ja vauva-agentti tutustuivat iskän työkavereihin kun yhden läksiäisiä vietettiin paikallisessa meksikolaisravintolassa. Vauva-agentti oli vähän herkällä tuulella ja veti huulta mutruun kun joutui sysätyksi vieraaseen syliin. Alkujärkytyksen jälkeen menikin hyvin kun vieraille naamoille sai naureskella turvallisesti omalta paikalta. Äitiä ja iskää ihmetytti paikallinen juomakulttuuri, nimittäin tuntui olevan ihan normaalia, että vaikka paikalle saavutaan autolla, alkoholia voi silti nauttia useamman annoksen. Toinen kummastuksen aihe oli täsmällisyys - tai pikemminkin epätäsmällisyys. Kekkerit alkoivat kuudelta ja suomalaiseen tapaan vauva-agentin seurue oli paikalla 10 minuuttia etuajassa kun taas paikalliset alkoivat valua paikalle vasta varttia yli ja viimeiset tulivat vasta ennen seitsemää. Iskä osasi kertoa, että töissäkään ei ole niin minuutin päälle, milloin sovittuihin tapaamisiin saavutaan.

Viikonloppu oli jälleen mukavan lämmin, täynnä ohjelmaa ja grilliruokaa. Tällä kertaa iskä osti työkaverinsa kehoituksesta miehekkään köntin täällä tri tip -nimellä kulkevaa lihaa. Lauantaina auringosta nauttiin Napan Viini, käsityö ja jazz markkinoilla. Ihana, sympaattinen tapahtuma. Sunnuntaina iskä vei perheensä asemessuille, joka ei sympaattisuudessaan yltänyt ihan markkinoiden tasolle. Kotimatkalla piipahdettiin Napan keskustassa sijaitsevassa Oxbow Public Marketissa, joka oli taas yksi paikka lisää ostaa ihania herkkuja.

keskiviikko 8. syyskuuta 2010

Kuvia lisätty!

Tänne on nyt lisätty pari kuvaa uudesta kodista. Ulkokuvia on vielä tulossa myöhemmin.

Viikonlopun riennot

Puhutaanpa aluksi vähän säästä. Vauva-agentti on kuullut huhuja, että Suomessa olisi jo kovin syksyiset kelit. Napassa sen sijaan hikoiltiin viikonloppuna 35 asteen helteessä. Tänään on jo onneksi vähän viileämpää, pilvistä ja tuulista eli mukavaa vaihtelua kuumottavaan helteeseen. Vauva-agenttikin veti hiiripipon päähänsä kun lähdettiin päiväkävelylle.

Viikonloppuna harrastettiin grillailun lisäksi shoppailua ja lähiseutumatkailua. Sunnuntaina käytiin Napan outletissa, josta ostettiin vauva-agentille kaksi bodya, toinen on Gapin ja toinen American Apparellin. Gapin bodysta ei ole kuvaa, mutta sivulla on mm. ihana seepra-asu, joka olisi täydellinen vauva-agentille Halloween-juhlintoihin. Mitä mieltä olette?

Maanantaina ajettiin mutkaista tietä Berryessa -nimiselle järvelle, joka on yksi Kalifornian suurimmista tekojärvistä. Äiti tuli vähän tiesairaaksi kun samalla piti hyysätä vauva-agenttia. Näkymät olivat huikeat, mutta kovin kauaa ei niitä ihasteltu kuumuuden takia. Seuraavalla kerralla pakataan mukaan simmarit ja evästä. Matkan varrella pysähdyttiin kuvaamaan myös viinitiloja, niitähän täällä riittää.







lauantai 4. syyskuuta 2010

Huomenta Napa!

Muutto on pistänyt vauva-agentin sisäisen kellon sekaisin, sillä molempina aamuina uudessa kodissa ollaan oltu hereillä jo ennen seitsemää. Myöskään nukahtaminen ei ole ihan ongelmatonta. Äiti epäilee tämän johtuvan turhan villistä kuosista, joka reunastaa pinnasänkyä. Toivottavasti kuviot on pian tutkittu perustellisesti ja muuttuvat niin tylsiksi, että ne suorastaan huutavat nukahtamaan. Muutoin elämä Napassa on alkanut mallikkaasti. Uusi koti sijaitsee oikein viihtyisässä taloyhtiössä, jonka pihassa kukkii monenlaista kukkaa ja kasvia. Koko asuinkortteeri on ihastuttavan huolella hoidettu. Sisätiloistakaan ei ole moitteen sanaa ja vaalea, pitkänukkainen kokolattiamattokin on suorastaan mukava. Siinä vauva-agentin on hyvä kiitää kontaten ympäri asuntoa, tosin vielä edetään lattiaa pitkin mönkien.

Reko ja äiti uhmasivat hellettä (+35!) ja tekivät eilen reippaan kävelyn kauppaan. Tarkoitus oli kävellä Whole Foodsille asti, joka on n. 25 min kävely suuntaansa. Äiti ei ollenkaan muistanut, että matka olikin niinkin pitkä, mutta sinnikkäästi jatkoi eteenpäin, koska aina sen piti olla seuraavien valojen jälkeen tai sitä seuraavien tai viimeistään sitä seuraavien... Vauva-agentti puolestaan otti huikan vettä ja torkahti rattaisiin.

Eilen illalla täydennettiin uuden kodin varustelua Walmartissa, koska kaikenlaista pientä, tarpeellista tavaraa uupui. Asuntohan on siis kalustettu eli kovin järeitä ostoksia ei tarvinnut tehdä. Isoin ostos oli kaasugrilli, joka sijoitettiin asunnon patiolle. Tälle lauantaille ei ole luvassa muuta kuin kauppareissu ja kotona oloa, mutta vauva-agentin viikonloppuseikkailut jatkuvat maanantaille, koska silloin on Labor Day ja iskällä vapaapäivä. Ehkä kamerakin kaivetaan esiin niin saadaan kuvia uudesta kodista.

Juuri saadun tiedon mukaan iskä on saanut grillin koottua, joten sisällöntuottaja siirtyy seuraamaan sytytysvaihetta.


torstai 2. syyskuuta 2010

Muutto

Tänään laitetaan lelut kasaan ja muutetaan Napaan. Tiistaina käytiin ilta-ajelulla aivan ihanissa maisemissa ja tarkoitus oli käydä tsekkaamassa myös uusi koti Napassa. Kello oli kuitenkin takaisin päin tullessa jo niin paljon, että ei enää viitsitty kurvata sitä kautta, joten jännityksellä odotetaan millainen lukaali meitä odottaa. Joka tapauksessa taloyhtiöllä on yhteinen ulkouima-allas, kuntosali ja grillejä. Napan keskustaan on kuulemma ihan kävelymatka. Ehdottomasti plussaa! Kaupungissa on myös Whole Foods -ruokakauppa, jonne iskän mukaan äidillä ja Rekolla ei ole asiaa.

Takaisin tiistaihin, jolloin Subaru kurvasi kohti upeita viinitiloja ja laaksoja. Matkan piti huipentua The Old Faitful Geyser -nimiselle kuumalle lähteelle, mutta valitettavasti portit olivat jo kiinni ja paikalla enää kukkia kasteleva meksikolaismies. Vauva-agentti seurueineen ei tästä takaiskusta lannistunut, koska matkan varrella oli mm. viehättävä kaupunki St Helena ja siellä hauska ulkoilmaravintola Gott's Roadside, jossa testattiin paikan hintava mustikkapirtelö. Hyvää oli!



keskiviikko 1. syyskuuta 2010

Tavarataivaassa

Vauva-agentin seikkailut tulevat vähän jälkijunassa, koska sisällöntuottaja on ollut hieman hidas blogin perustamisen kanssa. Joka tapauksessa viime viikolla päätettiin ostaa Rekolle syöttötuoli, koska nuoren herran ruokailut meni ihan mahdottomiksi kun istuimena käytettiin auton turvakaukaloa. Syöttöhommista ei jäänyt kiva mieli kenellekään eikä ruokaakaan tainnut mennä suuhun asti kovin montaa lusikkallista.

Lauantaina marssittiin Babies R Us -nimiseen vauvatavaramaailmaan tarkoituksenamme ostaa halvin ja yksinkertaisin syöttötuoli. Tehtävä oli kuitenkin mahdoton, koska mitään kovin halpaa eikä varsinkaan yksinkertaista ollut koko kaupassa tarjolla. Mukaan lähti isohko muovivempele, jossa on monenlaista toimintoa ja monen kirjava pehmuste, mutta pääasia kai, että taas maistuu ruoka. Terveisiä kotona odottavalle, erityisesti äidin silmää miellyttävälle Stokken syöttikselle!

Koko kauppa oli kattava läpileikkaus siihen, miten pieni ihmisolento voidaan varustella överisti syntymästä alkaen. Onneksi äiti ei eksynyt kyseiseen kauppaan ennen Rekon syntymää. Saattaisi olla nurkissa tarpeetonta soivaa, keinuvaa ja vilkkuvaa härpäkettä. Yksi mahtavimmista tuotteista oli mm. vauvan kosteuspyyhkeiden lämmitin, joskaan erilaiset videomonitorit ja autoon asennettavat isot, vauvan tarkkailuun tarkoitetut peilit eivät jääneet kovin paljoa huonommiksi.

Vauva-agentin Monkey around -syöttötuoli

Arki toisella mantereella

Vauva-agentti on majoittunut perheineen Kalifornian auringon alle, tarkemmin ottaen Fairfield nimiseen kylään. Reko viihtyy hotellissa, vaikka ympärillä ei hirveästi aktiviteettia olekaan tarjolla. Vähäiset virikkeet asettavat äidille haasteita kun vauva-agentti halutaan pitää tyytyväisenä koko päivän. Päivittäin on tehty kävelyretki läheiseen Safeway-nimiseen kauppaan ja tarjonnan runsautta ihastellessa aika vierähtää mukavasti. Usein mukaan tarttuu jotain pientä myös vauva-agentille kuten uusia, jänniä sosemakuja. Näistä ykkösherkkua ovat paikallinen peruna eli bataatti ja kurpitsa. Ja melkein kaikki vauvanruokahan on täällä orgaanista, aika hienoa.

Kävellen on tutustuttu myös muuhun lähitienooseen joskin kaikki mukavannäköiset asuinalueet on suojattu korkeilla kivimuureilla ja lukitulla portilla. Äiti on pistänyt merkille, että on Rekon kanssa useimmiten ainoa kävellen liikkeellä oleva yksikkö, tosin parina viime päivänä samoissa liikennevaloissa on seissyt kaksi muutakin ihmistä. Autoilu on täällä siis kova juttu ja kun iskä tulee töistä niin pakkautuu tämäkin poppoo autoon ja huristaa ostoksille tai ihastelemaan maisemia. Tämä on iso ero siihen mihin kotona Punavuoressa on totuttu.

Rekolla on myös kaksi suosikkivideota, joita on lupa katsella kun alkaa tylsistyttämään.
Peek a boo! ja Elmo's song